Huhtikuun loppu 1999 oli eurovaalikampanjoiden käynnistämisen aikaa. 13.6. edessä olivat Suomen ensimmäiset normaalit eurovaalit, jotka järjestettiin samaan aikaan muiden EU-maiden kanssa. Kolme vuotta aiemmin valitut edustajat äänestettiin pätkätöihin korvaamaan Suomen ensimmäiset euroedustajat, joiden valinnan teki eduskunta.
Vasemmistoliiton kaikki 20 ehdokasta avasivat kampanjan 26.4. Hakaniemessä. Istuvassa parlamentissa puoluetta edustivat Esko Seppänen ja Inna Ilivitzky, joka oli noussut sinne varapaikalta kuukautta aiemmin eduskuntaan valitun Outi Ojalan tilalle. Kuukauden mittainen kokemus oli jo yllättänyt siitä, miten mielenkiintoista ja mahdollisuuksia antavaa työskentely Brysselissä on.
Toimittaja Sami Aaltonen oli edellisissä eurovaaleissa Vaihtoehto EU:lle -liikkeen ehdokkaana, mutta nyt vasemmistoliiton. Houkuttelua tuli myös vihreistä ja keskustasta.
– Sydän sanoi niin, hän perusteli valintaansa.
Aaltosella oli mietittynä vastaus kysymykseen, mihin EU-vastaisuus on kadonnut. Se kuului, että eroaminen unionista ei nyt ole ajankohtaista. Siksi on parempi olla rakentamassa oikeudenmukaista EU:ta kuin jäädä ulkopuolelta räksyttämään.
Vasemmistoliitto sai vaaleissa yhden paikan. Esko Seppänen otti sen 59 954 äänellä.