Perussuomalaisille eduskuntavaalit olivat voitto paitsi poliittisessa vallassa myös määrittelyvallassa, toteaa tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Hän analysoi juuri käytyjä eduskuntavaaleja Politiikasta.fi -verkkolehdessäja kirjoittaa, että politiikassa tavoitteena on tehdä omiin intresseihin perustuvasta tilannekuvasta hallitseva ja neutraalilta vaikuttava kuvaus poliittisesta todellisuudesta.
Tässä Jussi Halla-ahon johtama puolue onnistui, kun aiheina olivat ilmastopolitiikka ja maahanmuutto. Vuorelma kirjoittaa siitä, miten mielikuvat ja stereotypiat ohjaavat politiikan hahmottamista. Siinä olennaista on vastakkainasettelun rakentaminen. Perinteisistä puolueista poiketen populistit rakentavat sen haastaen koko muun poliittisen kentän tai poliittisen järjestelmän.
Ilmastopolitiikassa perussuomalaiset rakensivat vastakkainasettelun olemalla kaikkien muiden kanssa eri mieltä ”ilmastohysteriasta”. Vuorelman kokoamat linkit osoittavat, että erityisen hyvin Halla-ahon koukku nieltiin iltapäivälehdissä, mutta siihen tarttuivat myös monet maakuntalehdet, kun ”syyllistämisen” ja ”tuputtamisen” todettiin johtaneen vastareaktioon.
Vuorelma kirjoittaa väitteen ilmastohysteriasta perustuneen mielikuvaan muista puolueista, ei niiden varsinaisista ilmastokeinoista: ”Suurilla puolueilla ei ollut halukkuutta sitoutua kunnianhimoisiin ilmastokeinoihin vaaliohjelmissa tai ehdokkaiden vaalikonevastauksissa.”
”Kun lehtien analyyseja muiden puolueiden hysteriasta ja paniikista tarkastelee puolueiden ilmastokeinojen valossa, asetelma kääntyykin päälaelleen. Vaaleja edeltävissä analyyseissa lietsottiin perusteetonta hysteriaa muiden puolueiden ilmastopolitiikasta, mikä oli omiaan tukemaan perussuomalaisten vaalikampanjaa”, Vuorelma kirjoittaa.
Hän pitää perussuomalaisten vaikuttavimpana onnistumisena sitä, että niin monet tarkastelevat poliittista todellisuutta perussuomalaisten tarjoaman linssin läpi.