Eduskuntavaalien suurin ilon aihe oli punavihreiden, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton voitto. Vasemmistoliitolle vaali-ilta oli riemun juhla, jota jossittelut eivät pilanneet.
Kansalaiset äänestivät muutoksen politiikkaan. Sen on näyttävä selkeästi myös politiikassa, jotta uskottavuus säilyy. Edellisiä vaaleja suurempi joukko halusi vaikuttaa tulevaisuuteen äänestämällä.
Demokratian kannalta on hienoa, että äänestysprosentti kasvoi. Kansalaisaloitteiden roolia on vahvistettava, jotta kansalaiset pääsevät vaikuttamaan myös vaalien välillä.
Tulosarvioinneissa on korostunut perussuomalaisten merkitys. Puolue kiilasi jo kolmansissa perättäisissä vaaleissa keskisuurten puolueiden joukkoon. Se näyttää vakiinnuttaneen paikkansa.
Perussuomalaisten manipuloiva retoriikka koko kansaa edustavana puolueena ei anna sille mandaattia valtaan. Vajaan viidenneksen äänimäärällä ei voi sanella mitään.
Vaalien jälkeisenä päivänä Jussi Halla-aho kuittaili muiden puolueiden maahanmuuttolinjauksia, että ”höpistään ihmiskäsityksistä”. Hän leimasi islamilaisten pakolaisten lähtömaat takapajuisiksi.
Halla-aho odottaa, että perussuomalaisten menestys synnyttää muissa puolueissa painetta arvioida ”tiettyjä kantojaan.” Tällä hän viittaa maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen.
Perussuomalaiset haluaa radikaalin muutoksen maahanmuuttopolitiikkaan, jos puolue pääsee hallitukseen. Halla-aho oli kirjoittamassa Sipilän hallituksen tuntuvasti maahanmuuttoa kiristäneitä linjauksia.
Nälkä kasvaa syödessä. Nyt Halla-aho haluaa lopettaa kokonaan humanitaarisen maahanmuuton rajat kiinni -hengessä.
Muiden puolueiden on varottava nielaisemasta Halla-ahon syöttiä. Kannatuksen menettämisen tai kasvattamisen pelossa ei kannata juosta halla-aholaisten maahanmuutto- ja ilmastonmuutoslinjausten perässä.
Muualla Euroopassa on nähty, ettei se kannata. Perussuomalaisten mielipidevaltaa ei kannata aliarvioida, mutta ei myöskään ylireagoida siihen. Kansallismielinen populistipuolue ei saa määritellä poliittisen keskustelun agendaa.