Vaikka Suomessa taidetta arvostetaan korkealle, elää meillä vielä sitkeästi harhaluulo, että todellista luovuutta syntyy kärsimyksestä ja kurjuudesta. Ajatus siitä, että taiteilija tekee taidetta taiteen vuoksi, eikä siksi tarvitse palkkaa, on yhä käsitys, johon moni nykytaiteilija törmää arkipäivässään.
Tällä hetkellä monet taiteilijat joutuvat kamppailemaan toimeentulostaan ja todella moni elää päivästä toiseen köyhyysrajan alapuolella. Samaan aikaan monen arki koostuu silpusta, kun toimeentuloa kerätään eri lähteistä, satunnaisilla keikkatöillä, opetustöillä, konsultoinneilla, sosiaalietuuksilla, toimeentulotuella ja ankarasti kilpailuilla apurahoilla.
Kun toimeentulo on epävarmaa ja niukasta rahoituksesta joutuu kilpailemaan tuhansien kanssa, ei tulevaisuutta välttämättä pysty suunnittelemaan kuin pätkissä eteenpäin. Se pahimmassa tapauksessa syö inspiraatiota ja tukahduttaa taiteellista vapautta ja luovuutta.
Rahoituksen epävarmuus voi johtaa siihen, että omaa työtä alihinnoitellaan tai sitten näyttely- ja galleriakorvaukset maksetaan siinä pelossa, että niistä kieltäytyminen sulkee tärkeitä ovia tulevaisuudessa. Kun riittävän moni tekee taidetta ilmaiseksi tai liian halvalla, toimitaan kaikkien etuja vastaan.
Taiteen ja kulttuurin määrärahoja olisikin nostettava vähintään prosenttiin valtion budjetista. Samalla valtion taiteilija-apurahojen tasoa on nostettava ja lisättävä lukumäärää samoin kuin taiteilijaeläkkeitä. Verovapaan apurahan määrä tulisi nostaa 30 000 euroon.
Korjaamista kaipaa myös näyttelypalkkiojärjestelmä. On epätasa-arvoista, että taiteilijat eivät välttämättä saa palkkaa näyttelyiden järjestämisestä edes isoissakaan instituutioissa, vaan he joutuvat maksamaan galleriavuokria omasta pussistaan. Ei ole liikaa vaadittu, että julkinen sektori maksaa taiteilijan eli museon luovan sisällön suunnittelijalle ja toteuttajalle työt palkkatyönä.
Vastikkeeton perustulo toisi taiteilijoille turvaa ja hyvinvointia pitkällä tähtäimellä, ja purkaisi myyttiä nälkätaiteilijuudesta. Myös taiteilijalle kuuluu turvattu toimeentulo yhdessä maailman rikkaimmista maista.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja.