Ghanalainen Beatrice Boaky aloittaa työpäivän aikaisin aamulla pienellä kaakaotilallaan, jota hän on viljellyt yli 30 vuotta. Leskeksi jäätyään Boaky joutui ottamaan vastuun koko tilasta, ja toimeentulo oli epävarmaa. Tilanne helpottui, kun Boaky liittyi mukaan Reilun kaupan järjestelmään.
– Kaakaosta ei makseta paljon, mutta Reilun kaupan takuuhinta ja lisä ovat taanneet kohtuullisen toimeentulon. Olen myös oppinut viljelemään tehokkaammin ja ekologisemmin, kertoo Beatrice Boaky.
Hän on nyt Asuadi-osuuskunnan varajohtaja, joka kouluttaa uusia viljelijöitä Reilun kaupan systeemiin. Jäsenet hyötyvät osuuskunnan tilakaupasta, josta voi ostaa tarvikkeita tavallista kauppaa edullisemmin. Boaky on oppinut, että toimeentuloa ei kannata jättää vain kaakaon varaan. Ruokabanaanien viljely ja vuohien pito tuovat rahaa silloin, kun kaakaonviljely ei kannata.
Kansainvälinen Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä alkoi Meksikossa 1980-luvulla, kun paikalliset viljelijät kehittivät oikeudenmukaisemmat puitteet kahvin tuotannolle hollantilaisen kansalaisjärjestön kanssa. Sittemmin tarve eettisen tuotannon systematisoinnille huomattiin monissa maissa, ja Suomeen Reilu kauppa rantautui vuonna 1998.
Elämiseen riittävä korvaus
Tänä vuonna Suomessa juhlitaan Reilun kaupan 20-vuotista taivalta, ja järjestelmä on vahvempi kuin koskaan. Tällä hetkellä Suomessa on myynnissä 1 200 Reilu kauppa -sertifioitua tuotetta.
– Suomessa myydään joka vuosi entistä enemmän Reilun kaupan tuotteita. Kuluttajien ja yritysten asenne eettisyyttä kohtaan on muuttunut valtavasti vuosien varrella. Nykyisin vastuullisuus on jo keskeinen osa liiketoimintaa, kertoo Reilun kaupan toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
Viljelijä hyötyy Reilun kaupan järjestelmästä takuuhinnan ja Reilun kaupan lisän kautta. Takuuhinta vastaa tuottoa, jonka on laskettu kattavan elämiseen tarvittavat kustannukset. Lisäksi tuotteesta maksetaan Reilun kaupan lisää, jonka käytöstä pienviljelijöiden osuuskunta päättää itsenäisesti. Yleensä raha käytetään vaikkapa työkalujen hankintaan tai terveysaseman tai koulun rakentamiseen.
Viimeksi tämän vuoden alussa Afrikan matkallaan Janne Sivonen näki, miten Reilun kaupan systeemi käytännössä toimii. Etiopialaisen kukkatilan yhteyteen oli rakennettu Reilun kaupan lisillä 6 000 oppilaan koulu, joka tarjoaa ilmaisen opetuksen ja kouluruoan. Normaalin koulupäivän jälkeen opettajat jäivät vielä vapaaehtoisesti opettamaan Somaliasta tulleita pakolaislapsia.
– Vierailin oppitunnilla koulussa, jota ei olisi ilman Reilun kaupan järjestelmää. Seurasin, kuinka köyhien perheiden lapset opettelivat aakkosia, ja motiivini työskennellä Reilussa kaupassa oli sillä hetkellä lunastettu, kertoo Sivonen.
Kitkerän epäreilu suklaa
Vaikka Reilu kauppa tuo viljelijöille ja heidän perheilleen vakautta toimeentuloon, on maailmankaupan epätasa-arvoisuus vielä syvä ja monimutkainen ongelma. Yhä vieläkin kehitysmaan viljelijä kantaa isoimman vastuun globaalin markkinatalouden ketjussa, sillä ruoan hintakilpailu tuo eniten painetta juuri tuotantoketjun alkupäähän.
– Jos lopputuotteessa ei ole tarpeeksi arvoa, tuotteen eettisyys ei voi toteutua, kun kaupan katteen lisäksi osansa hinnasta ottavat kuljetuskustannukset ja varastointi, Sivonen toteaa.
Maailmanlaajuisesti Reilun kaupan järjestelmässä on mukana lähes kaksi miljoonaa viljelijää, mutta suurin osa kehittyvien maiden tuotannosta on sertifioinnin ulottumattomissa.
”Reilun kaupan takuuhinta ja lisä ovat taanneet kohtuullisen toimeentulon. Olen myös oppinut viljelemään tehokkaammin ja ekologisemmin.”
Kaakaon viljelyssä on paljon epäeettisyyttä, ja onkin sanottu, että lähes jokainen on syönyt orjatyöllä tehtyä suklaata. Kaakaon maailmanmarkkinahinta on laskenut toistuvasti, ja halpuus nyhdetään usein lasten ja aikuisten pakkotyöllä.
– Reilu kauppa pystyy muuttamaan kaakaotilojen tilannetta sitä mukaa, kun reilun kaakaon menekki kasvaa. Kaakaon takuuhintaa pyritään nostamaan niin, että se tuo viljelijälle riittävän toimeentulon, mutta hinnan suuruuteen vaikuttaa myös se, paljonko kuluttaja on valmis maksamaan suklaapatukastaan, huomioi Sivonen.
Maailma muuttuu ostos kerrallaan
Suomessa Reilun kaupan suosituimpia myyntiartikkeleita ovat kahvi, banaanit, kukat ja viini. Kahvia rakastaville suomalaisille hyvä uutinen on, että hintaero tavallisen ja Reilun kaupan kahvin välillä kuppia kohden ei ole kovin suuri. Itsekin kahviaddiktion kehittänyt Sivonen on tyytyväinen siihen, että lähes jokaisella kotimaisella kahvipaahtimolla on jo oma Reilun kaupan versionsa.
20-vuotisjuhlien kunniaksi Reilu kauppa haastaa suomalaiset osallistumaan maailman suurimpaan Reilun kaupan kahvitaukoon. 9.5. järjestettävän tempauksen tavoitteena on innostaa puoli miljoonaa suomalaista ryystämään sumppinsa reiluna. Koska kahvin myynnin kokonaisvolyymit ovat suuria, kahvin valinnalla on merkittävää vaikuttavuutta maailman talouteen.
– Isoja asioita voidaan saada aikaan, jos kahvin reiluus laitetaan kuntoon.
Suomessa Reilu kauppa on mukana Ykkösketjuun-kampanjassa, joka vaatii sitovaa yritysvastuulainsäädäntöä. Tavoitteena on laki, joka velvoittaa kehittyvien maiden kanssa kauppaa käyviä yrityksiä ottamaan selvää alkutuotannon olosuhteista ja tarvittaessa korjata epäkohdat.
Sivonen toivoo, että eettisyys läpäisisi koko tuotantoprosessin. Hän on huolissaan erityisesti pientilojen kausityöläisistä, joiden oikeudet ovat usein kaikkein heikoimmat.
– On tärkeää myös kehittää Reilun kaupan kriteereitä koko ajan. Jokainen työntekijä ansaitsee elämiseen tarvittavan palkan ja ihmisarvoiset työolosuhteet.
Reilun kaupan messut järjestetään 27.maaliskuuta Helsingin Nosturissa. Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko pidetään valtakunnallisesti 9. toukokuuta.