Tällä viikolla hätkähdytti uutinen kiinalaissijoittajan osallistumisesta sadan kilometrin pituisen Tallinna-tunnelin rakentamiseen. Pelimies Peter Vesterbacka ja hänen liikekumppaniensa pika-aikataululla ajamaan tunnelihankkeeseen on alustavasti hankittu kiinalaisrahastosta pääomaa.
Pääomistaja Kenny Songin Touchstonen rahaston toiminta on sidoksissa Kiinan valtion jättihankkeeseen, suomeksi Uusi silkkitie. Tästä on Kansan Uutisetkin kirjoittanut.
Hyvä, että sijoittajia riittää, mutta Kiina on eri maata.
Kiinan tavoitteena on pyrkiä maailman supervallaksi vuoteen 2049 mennessä. Bisneksen ohella se levittää omaa valtajärjestelmäänsä.
On pelottavaa, jos se levittää maailmanlaajuisesti arvojaan, kun autoritaarisuus kukoistaa. Ettei ihmisoikeuksia arvosteta, eikä demokratiaa kunnioiteta, ja sananvapautta rajoitetaan.
Tavoitteet presidentti Xi Jinping on linjannut avoimesti. Hänen ajamansa elinikäinen presidenttiys jo yksi osoitus demokratian rappiosta.
Kiinan taloudellisen vallan seuraukset ovat kiinnostavia. Maa lainaa rahaa, ja ostaa strategista infraa eri puolilla maailmaa, kun velalliset eivät selviäkään veloistaan.
Kreikka myi Pireuksen sataman EU:n yksityistämispainostuksen seurauksena Kiinalle. Nyt EU:ssa ollaan varpaillaan Kiinan rantautumisesta Eurooppaan. Kiina ostelee strategisesti tärkeää teknologia- ja energiateollisuutta.
Yhdysvallat yrittää estää Saksaa tekemästä yhteistyötä Huawein kanssa. Yhtiön ympärillä pyörii väitteitä Kiinan piikkiin tapahtuvasta vakoilusta. Supo on varoittanut alkuvuodesta myös suomalaisia yrityksiä kiinalaisinvestoinneista.
Mikä on kauppasotaa ja mikä on huolta Kiinasta vakoilun supervaltana? Vastaus on varmastikin sekä että. Suomellekin Kiina on tärkeä kauppakumppani, jos muiden maiden kautta kulkeva kauppa lasketaan mukaan.
Kirjoittaja on Kansan Uutisten päätoimittaja.