Yli puolet suomalaisista on tyytymättömiä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen. Runsas kolmannes eli 35 prosenttia katsoo hallituksen onnistuneen vähintäänkin melko hyvin työssään. Oppositio on pärjännyt hallitustakin heikommin.
Iso plussa hallitukselle on, että työllisyys on parantunut. Työssä on aikaisempaa useampi ja päinvastoin työttömiä on vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Myös talouskasvu on ollut ripeää, joskin hiipumassa.
Punavihreä oppositio on muistuttanut, että kaikki tämä on tapahtunut hallituksesta huolimatta.
Hallitus jättää kurjan perinnön, monestakin syystä. Lainsäädäntötyö on ollut luokatonta. Hallituksen esitykset perusturvan heikennyksistä, maahanmuuttajien kohtelusta, tiedustelulakien yhteydessä yksityisyydensuojan heikennyksistä ja monista muista asioista ovat törmänneet perustuslakiin.
Hallitus on pitänyt jääräpäisesti kiinni sote-uudistuksen perustuslain vastaisista esityksistä. Sote-uudistuksen törmäily perustuslaillisiin ongelmiin jättää jälkeensä epäilyn, ettei suuria muutoksia voida tehdä yhdellä, hädin tuskin kahdellakaan hallituskaudella.
Seuraava hallitus tuskin uskaltaa edes lähteä sosiaaliturvan laajamittaiseen uudistukseen, vaikka tarve on huutava. Sosiaaliturvaa on pilkottu viime vuosina.
Oikeistohallitus on kiristänyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämisen ehtoja leikkaamalla etuuksia. Työttömyysturvan kestoa on leikattu ja aktiivimalli ajaa työttömiä ahtaalle.
Hallitus on tehnyt ideologista politiikkaa tavoitteenaan laajamittainen yksityistäminen ja julkisen sektorin alasajo. Tätä Sipilä lupasi jo ennen viime eduskuntavaaleja.
Hallituksen politiikan arjessa on näkynyt vahvan vastakkainasettelun johdosta blokkipolitiikan piirteitä. Oikeistohallitus vastaan punavihreä oppositio.
Vastakkainasettelu säilyy vaalien alla, mutta ääriliikkeitä varotaan, sillä punavihreä oppositio ei saa yksin hallitusta kasaan. Suurimman puolueen puheenjohtajana SDP:n Antti Rinne joutuisi hakemaan kumppanuutta joko kokoomuksen tai rökäletappion kärsivän keskustan kanssa. Vasemmistoliitto hakee mandaatin hallitukseen jäsenäänestyksessä
Pragmaattinen Sipilä voisi viedä hävinneenkin keskustan hallitukseen ja tehdä sen jälkeen bernerit. Keskusta ja kokoomus eivät mahdu Rinteen hallitukseen samaan aikaan. Nousussa olevat vihreät tähyävät hallitukseen, olipa kokoonpano mikä tahansa.
Hallitusneuvottelut ovat vaikeat vallan vaihduttua. Ja toivottavasti valta vaihtuu. Kokoomuksen Petteri Orpon johdolla nykymeno jatkuisi, vaikka koottaisiin porvarihallitus täydennettynä vihreillä ja RKP:llä.
SDP on luvannut purkaa pääministeripuolueeksi noustessaan aktiivimallin pakotteet, kuten vasemmistoliittokin. Tämän joutuu joko kokoomus tai keskusta nielemään demarien noustaessa suurimmaksi puolueeksi.
Sote-uudistus on hallituspöydässä, kaatuipa sote tai hyväksyttiinpä se niukimmalla mahdollisella enemmistöllä. Todennäköisesti sote kaatuu.
Vallan vaihtuessa kokoomuksen valinnanvapaus ja keskustan maakuntamalli eivät etene puolueiden haluamalla tavalla.