Nuoret ovat liikkeellä. Eri puolille maailmaa ovat levinneet ilmastolakot, joiden innoittajina on toiminut ruotsalainen Greta Thunberg.
Lakkolaiset vaativat päättäjiltä tekoja, koska maailma on matkalla kohti helvettiä. Ainoa hyvä asia, minkä länsimaissa asuvat nuoret ovat järjestelmältä saaneet, on se, että matkan voi tehdä ensimmäisessä luokassa.
Ikävää vain on, että nykymenolla matka päättyy ennen kuin edes Greta – nuoremmista puhumattakaan – ehtii keski-ikään. Siksi ei kannata ihmetellä, miksi moni nuori on vihainen.
Ja mitä järjestelmä on vastannut? Kiva, että marssitte, mutta ei tässä nyt voi kamalasti tehdä. Ainakaan autoilua ei voi vähentää. Autot tykkäävät kun niillä ajetaan, siksi ne kuuluvat teille. Lentoyhtiöille emme myöskään voi asettaa lisämääräyksiä, pitäähän muutamalla satasella päästä riemulomalle Thaimaahan.
Ilmastolakossa olevat nuoret ovat ymmärtäneet aikuisia paremmin, kuinka massiivisen muutoksen edessä maailma on. Tai ehkä se on parempi laittaa konditionaaliin. Muutos olisi valtava, jos poliitikoilla olisi siihen haluja.
Ilmastopolitiikassa on jo vuosikymmenten ajan nähty, että poliitikot osaavat tehdä komeita julistuksia. Kuten Greta Thunberg on huomauttanut, nuo julistukset eivät ole muuttuneet teoiksi.
Ja miksi olisivatkaan. Teoilla on vaikutusta, julistuksilla ei. On ollut paljon helpompi ajaa täysillä kohti jyrkännettä ja toivoa, että jostain tulee ihmeteknologia, joka pelastaa meidät kaikki.
Ei ole tullut, on tullut vain alati paheneva ympäristökatastrofi. Maailma on matkalla kohti neljän asteen lämpenemistä, mikä ei ole kenenkään kannalta hyvä uutinen. Samaan aikaan ihmiset ovat onnistuneet muuttamaan maailman valtameret kaatopaikoiksi, ajamaan monen eläinlajin sukupuuton partaalle ja sulattamaan napajäätiköitä.
Mutta onneksi talous on samaan aikaan kasvanut! Muutenhan Suomen kestävyysvaje olisi kestämätön. Joku ilkeämielinen voisi kysyä, mitä hyötyä on alhaisesta velkatasosta ja 64 hävittäjästä elinkelvottomalla planeetalla.
Kun nuoret ovat marssineet, on eri puolilta kuulunut varoituksia ”ilmastohysteriasta”. Viime vuoden loppupuolella Elinkeinoelämän keskusliiton miesvoittoinen vaalitenttiyleisö palkitsi sinisten Sampo Terhon lohkaisun röhönaurulla ja kunnon aplodeilla. Terho kun kertoi tykkäävänsä lihasta ja yksityisautoilusta, siksi ilmastotekojen sanominen oli ministerille vaikeata.
Ei ihme, että moni nuori on epätoivoinen. Poliitikot ovat toimillaan ryöstämässä heidän tulevaisuuttaan. Ryöstö ei tapahdu – kuten kokoomuksen Petteri Orpo on sanonut – holtittomalla velanotolla. Se tapahtuu täysin holtittomalla ilmastopolitiikalla tai ennemminkin koko ilmastopolitiikan puutteella.
Ilmastolakkoilevat nuoret antavat meille toivoa paremmasta tulevaisuudesta. He eivät näpräile poliittisten nuorisojärjestöjen leikkineuvotteluissa. He toimivat. Juuri siksi he ansaitsevat kaiken tuen. Ja monen muun syyn lisäksi; juuri siksi tulevista eduskuntavaaleista on tehtävä ilmastovaalit.