Pääseekö asunnoton suojaan pakkaselta, matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa VVA:sta, Helsingistä?
– Metropolialueella on noin 250 ulkona yöpyvää henkilöä. Heistä osa pääsee toisinaan hätämajoitukseen.
– Helsingissä on yöpymispaikat noin 200 hengelle eri tiloissa.
Miten VVA majoittaa taivasalla yöpyjiä?
– Meidän Kalkkers-kahvilaan mahtuu 15 yöpyjää, mutta näillä pakkasilla yöpyjiä on 25. Siellä ei ole tarjota sänkyjä, vaan yöpyjät viettävät aikaa kahvilan pöytien ääressä.
– Lämpimimmillä keleillä porukka vaihtuu, mutta näillä kovilla pakkasilla ihmiset jäävät pidemmäksi ajaksi.
Osaavatko asunnottomat hakeutua majoitukseen?
– Kaikki eivät osaa. Riskinä on, että osa jää ulos.
– Majoituspaikat ovat profiloituneet eri tavalla. Yksi ottaa ensisijaisesti Romanian ja Bulgarian romaneja, toinen EU:n ulkopuolelta tulevia. Yksi hätämajoittaja keskittyy helsinkiläisiin.
Miten käy heidän, jotka eivät mahdu suojaan?
– Jos pakkanen kiristyy yli 10 miinusasteen, ihmisen on pidettävä itsensä jatkuvasti liikkeessä selviytyäkseen. Autossakaan ei pysty yöpymään.
– Poliisi on perinteisesti ottanut talteen heidät, jotka huomaavat soittaa hätänumeroon.
– Vartijat hätistelevät aika tarkkaan asunnottomat pois yleisistä tiloista, kuten rautatieasemalta.
Eikö ihmisen hätistäminen kovaan pakkaseen ole heitteillejättö?
– Kyllähän se on.
Mitä toimia tarvitaan?
– Tarvitaan keskus, johon kaikki yöpymispaikkaa tarvitsevat saadaan sisään taustoista ja kansallisuudesta riippumatta.
– Asunnottomille tarkoitettuja asumisyksiköitä on lisättävä. Nykyiset palvelut ovat riittämättömät.
– Erityisesti nuorten kadulla asuvien määrä on lisääntynyt, sillä varsinkin pääkaupunkiseudulla on liian korkeat vuokrat ja sosiaaliavustuksia on leikattu.