Onko hirvikolarien määrä laskussa, tieliikenteen johtava asiantuntija Jussi Pohjonen Trafista?
– Hirvikolareita tilastoitiin vuonna 2017 yhteensä 1 824, joka tarkoittaa kolmen prosentin laskua. Alhaisimmillaan määrä on ollut 1 500.
– Tilastojen mukaan hirvionnettomuuksien määrä on laskenut 40 prosenttia vuodesta 2001, mutta kasvanut taas vuodesta 2011.
Mitkä tekijät vaikuttavat hirvikolareiden määrään?
– Siihen vaikuttavat hirvikannan ja myönnettyjen hirvenmetsästyslupien määrä.
– Mitä enemmän on liikennettä, sitä todennäköisempiä hirvikolarit ovat.
Missä päin Suomea onnettomuuksia tapahtuu eniten?
– Hirvikolarit ovat Suomen keskiosien ja eteläosien ilmiö. Pohjanmaa, Savo ja Pohjois-Karjala ovat hirvikolarialueita, kun taas pohjoisemmassa tavataan enemmän poroja.
Mihin vuodenaikaan on suurin riski hirvikolariin?
– Juuri nyt on huippuhetki. Syyskuusta vuoden loppuun on se aika, joka näkyy piikkinä hirvikolaritilastoissa. Hirvet hakevat nyt itselleen puolisoa. Lisäksi ne säikkyvät metsästäjiä.
– Ravinnon puute saa hirvet liikkeelle etsimään ravintoa. Kesällä niiden ei tarvitse juurikaan liikkua, sillä ravintoa on riittävästi yhdessä paikassa.
Tapahtuvatko kolarit juuri iltahämärän aikaan?
– Hirvet liikkuvat eniten aamu- sekä iltahämärän aikaan. Valtaosa hirvionnettomuuksista tapahtuu juuri näihin aikoihin.
Missä onnettomuuksia tapahtuu?
– Ne tapahtuvat valtateillä, joissa ajetaan nopeammilla nopeuksilla. Taajamissa hirven kanssa ei kolaroida.
– Valtatie, iltahämärä ja syksy. Siinä on yhdistelmä, joka nostaa hirvikolarin riskiä.
Onko muita keinoja estää kolari kuin hirviaidat?
– Hyviä tuloksia on saatu hirvinauhalla, joka on leveää, muovista merkkausnauhaa. Sitä vedetään teiden varsille. Nauha ei estä hirven etenemistä, mutta se hidastaa hirven kulkua. Silloin autoilija saa hieman lisää aikaa väistää.
– Auton sivupeiliin voi asentaa hirvipillin. Se synnyttää korkean vihellyksen, jonka vain hirvi kuulee.
– Pilli on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Virallisesti sen vaikutusta ei ole tutkittu.
Miten autoilija voi varoa hirviä?
– Autoilijan on tunnistettava riskiajankohdat.
– Autoilija saa lisää aikaa reagoida, jos hän ajaa maltillista vauhtia. Hirvikolarit sattuvat useimmiten valtateillä, yli 80 kilometrin tuntivauhdissa.