Tutkijat vetoavat avoimella kirjeellään Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin.
Kirje liittyy maanantaina 18.9. Euroopan parlamentissa järjestettävään konferenssiin, joka kokoaa yhteen tutkijoita, poliitikkoja ja virkamiehiä tarkastelemaan kasvutalouden jälkeisen talousjärjestelmän mahdollisuuksia Euroopassa.
Konferenssin järjestää ryhmä Euroopan parlamentin jäseniä viidestä eri puolueryhmittymästä yhdessä ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Aggressiivista kasvun tavoittelua
Viimeisten seitsemän vuosikymmenen aikana BKT:n kasvu on pysynyt Euroopan valtioiden talouspoliittisena päätavoitteena. Mutta kun talous on kasvanut, samalla on kasvanut myös ympäristölle aiheutuva haitta. Nyt olemme tutkijoiden mukaan ylittäneet ne planetaariset reunaehdot, jotka takaavat inhimillisen toiminnan jatkuvuuden.
”Näkyvissä ei ole merkkejä siitä, että taloudellinen toiminta onnistutaan kytkemään irti resurssien käytöstä tai saastumisesta läheskään siinä määrin kuin se olisi tarpeellista. Siksi nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan.
Talouskasvua on tutkijoiden mukaan yhä vaikeampi saavuttaa, koska tuottavuuden paraneminen hiipuu, markkinat kyllääntyvät ja ekologinen tuho etenee. Jos nykyiset trendit jatkuvat, Euroopassa ei välttämättä synny talouskasvua lainkaan tulevana vuosikymmenenä. Vastaukseksi juuri nyt tarjotaan kasvun kiihdyttämistä lisävelan ottamisella, ympäristölainsäädännön purkamisella, työtuntien kasvattamisella ja sosiaaliturvan leikkauksilla. Tutkijat toteavat kirjeessään, että tällainen aggressiivinen kasvun tavoittelu hinnalla millä hyvänsä jakaa yhteiskuntamme, luo taloudellista epätasapainoa ja heikentää demokratiaa
Neljä suositusta kasvusta luopumiseen
Kirje kokoaa yhteen tutkimustietoa kasvun rajoista sekä tietoa kasvutalouden jälkeisestä liikkeestä. Lisäksi kirje sisältää neljä suositusta talouskasvusta luopumiseen Euroopan unionille, sen instituutioille ja jäsenvaltioille.
Kirjeen allekirjoittajat vaativat ensinnäkin, että Euroopan unionin parlamenttiin tulee muodostaa erityinen kasvun jälkeinen toimikunta. Toimikunnan tulisi muun muassa laatia vaihtoehtoisia toimintaperiaatteita kasvutalouden jälkeiselle ajalle ja harkita uudelleen kasvun tavoittelua kaikkea koskettavana poliittisena tavoitteena.
Toiseksi kirjeessä vaaditaan, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden makrotaloudellisiin kehyksiin tulee liittää vaihtoehtoisia indikaattoreita, joille tulisi antaa BKT:ta suurempi painoarvo päätöksenteossa.
Lisäksi tutkijat katsovat, että vakaus- ja kasvusopimus tulee muuttaa vakaus- ja hyvinvointisopimukseksi. Sopimuksen säännöt tulisi kirjeen mukaan arvioida uudelleen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot pystyvät vastaamaan kansalaisten perustarpeisiin samalla kun resurssien käyttöä ja päästöjä vähennetään kestävälle tasolle.
Neljänneksi kirjeessä todetaan, että jokaiseen jäsenvaltioon tulee perustaa taloudellisen siirtymän ministeriö. Uusi suoraan inhimilliseen ja ekologiseen hyvinvointiin perustuva talous voi tarjota paljon paremman tulevaisuuden kuin sellainen, joka perustuu rakenteellisesti taloudelliseen kasvuun.
Kirjeen on laatinut joukko tunnettuja tutkijoita kuten Dan O’Neill, Federico Demaria, Giorgos Kallis, Kate Raworth, Tim Jackson, Jason Hickel ja Marta Conde.
Suomesta kirjeen on allekirjoittanut seitsemän tutkijaa neljästä eri tutkimuslaitoksesta. He ovat tutkijatohtori KTT Anna Heikkinen Tampereen yliopistosta, johtava tutkija VTT Tuula Helne Kela tutkimuksesta, tutkija VTT Tuuli Hirvilammi Jyväskylän yliopistosta, professori PhD Janne I. Hukkinen Helsingin yliopistosta, tutkijatohtori KTT Eeva Houtbeckers Aalto-yliopistosta, professori PhD Guy Julier Aalto-yliopistosta ja professori LT Meri Koivusalo Tampereen yliopistosta.