Ympäristöministeriön tilaama suomalaisten luontosuhdetta selvittäneen kyselytutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä. Luonto koetaan osaksi kansallista identiteettiä ja luonnon uskotaan lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.
Kuudetta sukupuuttoaaltoa ei koeta merkittävänä uhkana
Noin puolet suomalaisista kokee olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta, mutta globaalin luonnon tilanteesta huolta kantaa jo yli kaksi kolmasosaa vastaajista. Kaikkein eniten Suomen luonnon tilanne huolettaa yli 65-vuotiaita. Alle 25-vuotiaat ovat enemmän huolissaan globaalin luonnon tilasta kuin kotimaan luonnosta.
Kysely vahvistaa käsitystä siitä, että suomalaiset ovat ikään katsomatta tietoisia ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista. Noin puolet vastaajista nimeää ilmastonmuutoksen luontoamme kohtaavien suurimpien uhkatekijöiden joukkoon. Suurimmaksi uhaksi koetaan kuitenkin viime aikoina paljon esillä ollut roskaantuminen. Yli 65-vuotiaat ovat vielä tätäkin enemmän huolissaan kemikalisoitumisesta ja ympäristömyrkyistä.
Tiedeyhteisössä käynnissä oleva keskustelu lajien kuudennesta sukupuuttoaallosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ei kyselyn perusteella näytä nousseen vielä laajempaan tietoisuuteen. Suurimpien uhkatekijöiden joukkoon luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen nimeää vain 24 prosenttia vastaajista.Kuitenkin 78 prosenttia vastaajista kokee kuitenkin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen olevan yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä.
Luonnossa liikutaan tai rauhoitutaan
Suomalaisista 67 prosenttia liikkuu luonnossa vähintään viikoittain, mutta naiset ovat miehiä selvästi ahkerampia. Marjastus ja sienestys on 45–64-vuotiaista 45 prosentille ja yli 65-vuotiaista 40 prosentilla mielitekemistä luonnossa. Alle 25-vuotiaista vastaajista samoin kokee vain 14 prosentille.
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisille rakkainta luontoa ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha. Lähiluonnon, oman kodin pihan ja läheisten virkistysalueiden arvostus heijastuu myös siihen, että selvän enemmistön mielestä luonto tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä.
Henkilökohtainen vastuu korostuu
Vastuu luonnon suojelusta ja kestävästä käytöstä lankeaa suomalaisten mielestä ennen kaikkea jokaiselle itselleen. Vastaajista 78 prosenttia pitää henkilökohtaista vastuuta suurena tai erittäin suurena. Valtion viranomaisten vastuuta peräänkuuluttaa 68 prosenttia. Vähiten vastuuta koetaan olevan kansalaisjärjestöillä ja kouluilla ja oppilaitoksilla.
Selvä enemmistö vastaajista kokee, että luontoarvojen huomioiminen tuo enemmän hyötyjä kuin haittoja, eikä luonnonsuojelua nähdä rasitteena elinkeinoelämälle.
Kyselyyn haettiin edustava otos eri-ikäisiä ja -taustaisia vastaajia kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. 1 008 henkilöä vastasi kaikkiin kysymyksiin. Kyselyn toteuttamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä CINT-kuluttajapanelin kanssa.