Tiistaina 5.6. vietetään Maailman ympäristöpäivää. Maailman yleisin roka taasen on tupakantumppi, joka sisältää muovia ja myrkkyjä.
– Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Teemalla ”Tumppi ei maadu” haluamme kiinnittää huomiota tupakantumppien ympäristövaikutuksiin ja siihen, että savuton Suomi olisi samalla myös tumpiton Suomi, sanoo toiminnanjohtaja Mervi Hara.
Suomen ASH ry on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää nikotiinituotteiden käytön loppumista.
Tumppitalkoissa tavoitteena on kerätä tupakantumpit pois pihoilta, puistosta, teiden varsilta ja rannoilta. Tumppitalkoisiin voi osallistua kuka vain ja koska vain.
Tumpit eivät maadu
Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain.
Rannikoitten ja kaupunkialueitten roskista jopa 30-40 % on tupakantumppeja. Tupakantumpeista keräytyy vuosittain jätettä arviolta 340-680 miljoonaa kiloa. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä, kuten tupakkapakkauksia.
Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.
WHO:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia, kuten raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on 50.
uutiskirje 
