Monia ristiriitoja ja paljon keskustelua synnyttänyt varhaiskasvatuslain käsittely eduskunnassa on loppusuoralla. Kustannuksista, henkilöstömitoituksesta ja koulutuksesta on ollut poikkeavia näkemyksiä.
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi STTK:sta kirjoittaa blogissaan että lakia valmisteltaessa opetus- ja kulttuuriministeriössä on arvioitu henkilöstömuutosten tuovan noin 39 miljoonan euron lisälaskun.
– Eri tahoilla on päädytty huomattavasti ministeriötä suurempiin kustannusarvioihin, hän huomauttaa.
Varhaiskasvatuslain toteuttamiseen ei olla satsaamassa tarpeeksi rahaa.
Palkkoihin ei tarpeeksi rahaa
Kuntatyönantajat KT laskee uuden varhaiskasvatuslain välittömiksi lisäkustannuksiksi sivukuluineen noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Suuret erot johtuvat muun muassa siitä, että työntekijöiden koulutustason kasvaessa myös palkat nousevat.
Ministeriössä on menoja arvioitu liian varovaisesti. Työläjärven mukaan lastenhoitajien osuus henkilöstössä vähenisi puoleen nykyisestä. Samanaikaisesti kasvatustieteilijöiden osuuden noustessa palkkamenot kasvaisivat, jos lakiesitys hyväksyttäisiin.
– Varhaiskasvatuslain uudistamiselle ei ole varattu lainkaan määrärahoja palvelutuotantoon. Kunnat kamppailevat budjettiensa tasapainottamisen kanssa jo nyt. Syntyvät lisäkustannukset tulee kompensoida kunnille täysimääräisinä, Työläjärvi huomauttaa.
Sijaisjärjestelyt kuntoon
Työläjärvi arvioi, että kaikki haluavat lapsen parasta, mutta lakiesitys ei sitä takaa. Hänen mukaansa lasten kannalta olisi kiireellisintä pienentää päivähoidon ryhmäkokoja. Tai edes palauttaa parin vuoden takaiselle tasolle, jolloin yli 3-vuotiaiden ryhmissä olisi korkeintaan seitsemän lasta kasvattajaa kohden.
Myös sijaisjärjestelyt työntekijöiden sairastuessa tai ollessa koulutuksessa ovat keskeisessä roolissa.
– Näistä kaikista luonnollisesti aiheutuisi kustannuksia – jotka välittömästi parantaisivat varhaiskasvatuksen laatua, lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.