Demarit tavoittelevat pääministerin salkkua lupaamalla perua hallituksen esityksiä, joita SDP on vastustanut oppositiossa. Listalla on soten valinnanvapauden rajoittaminen säilyttämällä sote-palvelujen tuottaminen julkisella sektorilla eli maakunnilla, jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu.
Puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti Ylen Ykkösaamussa, että puolue peruu myös aktiivimallin raippaosuuden eli työttömiä kyllä aktivoidaan, mutta ei rangaistuksen uhalla. Rinne on luvannut perhevapaauudistuksen, maksuttoman varhaiskasvatuksen, oppivelvollisuuden pidentämisen sekä alle 1 400 euroa saaville eläkeläisille satasen nettolisäyksen.
Rinne sai tuntea nahoissaan jo Ykkösaamun haastattelussa viitteitä tulevasta: demarit ovat kovilla lupaustensa kanssa niin mediassa kuin muidenkin puolueiden hyppysissä.
Muutos nykymenoon voi tapahtua vain pääministerin vaihdoksella hallitusleiristä oppositioon.
Äänestäjälle lupaus on lupaus
Voisi luulla, että Rinne ajaa puolueensa nurkkaan noin 1,5 miljardin euron vaalilupauksillaan. Hän asettaa kuitenkin joukon varaumia: Uudistuksia tehdään talouden sallimissa puitteissa ja pitkällä aikavälillä.
Eläkeläiset voivat saada neljän vuoden aikana 30 euroa tai hyvässä lykyssä kaksi korotusta eli 60 euroa. Uudistuksia laitetaan alulle seuraavalla vaalikaudella eli neljän vuoden aikana, mutta ei välttämättä toteuteta kokonaan.
On poliittista viisautta, että lupaukset ovat tarpeeksi löysiä, jotta hallitusneuvotteluissa voi antaa periksi lupauksiaan pettämättä. Todennäköisesti pääministeripuolueen johdossa Rinne joutuisi neuvottelemaan ainakin jonkin nykyisen hallituspuolueen kanssa.
Mutta ymmärtävätkö äänestäjät tätä?
Mahtuvatko demarit ja kokoomus samaan hallitukseen?
Nykyisten galluplukujen valossa sekä demarit että kokoomus voisivat olla hallituksessa. Mutta mahtuvatko ne samaan hallitukseen?
Demarien linjaukset ovat monissa asioissa kaukana kokoomuksen tavoitteista. Retorisesti puolueet näyttävät olevan kauempanakin toisistaan kuin käytännössä. Poliittisen päätöksenteon kannalta on olennaista, voittaako vaalit Rinteen johtamat demarit vai Petteri Orpon vetämä kokoomus.
Muutos nykypolitiikkaan voi tapahtua vain pääministerin vaihdoksella hallitusleiristä oppositioon. Orpon vaalivoitto takaisi nykymenon jatkumisen, jota voisi hillitä jossain määrin SDP, jos puolueet pääsisivät yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta.
Esimerkiksi seuraavalla kaudella eteen tuleva sosiaaliturvan uudistus jakaa puolueita. Tässä demarit ja kokoomus ovat kaukana toisistaan. Varsin kyseenalaista on, että suostuuko kokoomus kompromissiin sote-uudistuksen toimeenpanossa. Myös työelämäkysymykset hiertävät puolueita.
Hallitus tehnyt oikeistolaista blokkipolitiikkaa
Suomessa ei ole virallisesti blokkipolitiikkaa. Sipilän hallituksesta on politiikkansa johdosta tullut yhden blokin edustaja. Huolimatta rypyistä keskinäisessä yhteisymmärryksessä hallitus on ollut ideologisesti hyvin yksniittinen oikeistolaisuudessaan.
Se on monin eri tavoin lisännyt yritysten valtaa julkisen sektorin kustannuksella. Yksityistäminen on etenemässä sote-palveluissa sekä työvoimapalveluissa. Ympäristöpalveluja on kilpailutettu. Raideliikennettä pilkotaan ja yksityistetään. Julkisen sektorin työntekijöiltä leikattiin lomarahoja, kun samaan aikaan teollisuuden menoja helpotettiin.
Hallitus on hoitanut yksituumaisesti yksityistämishankkeita. Se on tasapainottanut valtion taloutta leikkaamalla kaikkein pienituloisimmilta ja myöntänyt verohelpotuksia hyvätuloisille. Hallituksen politiikka on kuin suoraan oikeistoideologian oppikirjasta.