Hihaan tarttuu sahanpurua. Kotkalainen kuvataiteilija Ekaterina Kosonen, 32, ei sitä kuitenkaan huomaa. Käsityöluokan höyläpenkin ääressä istuvan naisen kädet alkavat heilua vinhasti ilmassa.
Sahanpurut varisevat hihasta lattialle.
Kososen innostus kumpuaa siitä, että kotkalaisen Toivo Pekkasen koulun reilun sadan neliömetrin kokoinen käsityöluokka muuttuu touko-kesäkuun taitteessa ateljeeksi tai luovan toiminnan keskukseksi riippuen siitä, mitä kaikkea Kanvaasiksi nimetyssä tilassa ruvetaan tekemään.
”Taiteen kautta pystyy tuomaan esille asioita ja tunnetiloja, joita ei muuten pysty ilmaisemaan.”
– Kanvaasi tarkoittaa sitä kangasta, johon teos maalataan, Kosonen kertoo.
Kotkaan avautuva taidetila ei ole ammattilaisten eikä harrastajien työmaa, vaan Kanvaasin ovet ovat avoinna kaikille.
– Kuka tahansa voi tulla katsomaan ja kokemaan taidetta. Kanvaasissa kuka tahansa saa myös tehdä taidetta.
Elämää tyhjään tilaan
Ekaterina Kosonen puhuu ruohonjuuritason taiteesta.
– Kun luodaan helposti lähestyttävä konsepti, se rohkaisee ihmisiä kartuttamaan omia taidekokemuksiaan.
Taiteeseen perehtyminen saattaa lisätä kiinnostusta luovaa toimintaa kohtaan. Katsojasta ja kokijasta voi tulla tekijä.
Taidetila Kanvaasi tarjoaa tilan lisäksi tekemisen välineet maksutta kävijöidensä käyttöön. Tuleva avoin ateljee on ainakin aluksi kuvataidevoittoinen, mutta jatkossa Kanvaasissa on mahdollista tutustua myös muihin taiteenaloihin sitä mukaa, kun kiinnostusta ilmenee.
Kotkan kaupunki on myöntänyt hankkeen toteuttamiseen Kososelle reilun 4 000 euron kulttuuriavustuksen. Lisäksi kustannuksia ovat kattamassa ja toimintaa käynnistämässä useat yhteistyökumppanit aina Kotkan kaupungin eri toimialoista yksityisiin yrityksiin.
Kanvaasin kalustukset ja välineet tulevat olemaan suureksi osaksi kierrätystavaroita.
Avoin ateljee kuuluu Kotkan kaupungin ”Tyhjät tilat täyteen” -hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda toimintaa käyttämättä jääneisiin rakennuksiin ja tiloihin.
– Kanvaasissa kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ja samalla kaupunkikulttuuri kehittyy ja kaupunkikuva piristyy.
Jokamiehenoikeus
Kotkassa pitäisi riittää kiinnostusta taidetta ja avointa ateljeeta kohtaan. Ainakin Kanvaasin henkilökunta ja taideohjaajat toimivat vapaaehtoispohjalta. Kososen mukaan hanke on herättänyt jo nyt kiinnostusta ja synnyttänyt kyselyjä.
– Kaikki meistä tekevät luovia toimintoja elämässään. Taide ei ole ylellistä tai elitististä toimintaa, vaan taiteen tulee olla jokamiehenoikeus.
Kosonen muistuttaa lukuisista tutkimuksista, joiden perusteella taiteen harrastaminen, sen seuraaminen, kokeminen ja tekeminen kohottavat elämänlaatua ja vaikuttavat myönteisesti hyvinvointiin.
– Taiteen kautta pystyy tuomaan esille asioita ja tunnetiloja, joita ei muuten pysty ilmaisemaan. Taide toimii tekijänsä ja kokijansa peilinä.
Kosonen korostaa, että luova toiminta työ tai harrastaminen voi yhdessä toteutettuna kasvaa itseään suuremmaksi.
– Yhden idea saattaa poikia toisen, ja ne voivat täydentää toisiaan, jolloin saattaa syntyä jotain mieletöntä ja mahtavaa.
Yhteisiä elämyksiä
7-vuotiaana synnyinkaupungistaan Viipurista Kotkaan muuttanut Ekaterina Kosonen on nykyään kolmen pienen lapsen äiti. Hän kuvailee omia viimeaikaisia projektejaan yhteisötaiteeksi. Kosonen on ollut toteuttamassa poikkitaiteellista Joutomaa-festivaalia, vastannut erilaisten tapahtumien visualisoinnista, vetänyt työpajoja ja toteuttanut lavastuksia.
Kosonen viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan yksinäisyys maassamme on lisääntynyt ja yksinäisyydestä kärsiminen on tätä nykyä myös terveysriski.
– Taiteen välityksellä voidaan lisätä yhteisöllisyyttä. Kanvaasin tavoitteena on saattaa erilaisia ihmisiä ikään ja sukupuoleen katsomatta yhteen siten, että he kokevat tekemisessään yhteisiä elämyksiä.
Reilun parin kuukauden kuluttua avautuva voittoa tavoittelematon Kanvaasi on avoinna näillä näkymin kolmen kuukauden ajan. Toiminta päättyy laajaan yhteisnäyttelyyn.
– Totta kai olisi upeaa, jos avoin ateljee jatkaisi vielä senkin jälkeen, kun hanke on päättynyt.