Parantavat hoidot tuottavat paljon vähemmän voittoa kuin kroonisten sairauksien hoitaminen. Erityisen selväksi asia käy, kun geeniterapiat ja muut yksilön perimän muokkaamiseen perustuvat hoidot ovat yleistymässä.
Liikepankki Goldman Sachsin analyytikko Salveen Richter toimitti hiljakkoin asiakkailleen viestin, jossa hän huomautti ”kertaheitolla parantavien” hoitojen olevan yksi geeniterapian ja muiden geenien muokkaukseen perustuvien hoitomuotojen houkuttelevimpia piirteitä. Samalla hän muistutti, että parantavat hoidot tarjoavat tauteihin ja niiden hoitamiseen sangen erilaisen taloudellisen näkymän kuin pitkäaikaiset hoidot. Richterin julkisuuteen vuotanut viesti herätti keskustelua lääketeollisuuden toiminnasta.
Geenihoidot asettavat ihmiset varallisuuden perusteella sangen erilaisiin asemiin. Riittävän rikas ihminen voi maksaa sairautensa paranemiseen johtavasta geenihoidosta satojatuhansia dollareita. Köyhempi potilas ei moisiin kertamaksuihin kykene, etenkään jos hänen potemansa sairaus heikentää työtehoa. Sen sijaan hän voi onnistua raapimaan vuosittain kasaan sen verran rahaa, että pystyy maksamaan hoidosta, joka pitää pahimmat oireet kurissa. Ajan myötä hän voi joutua maksamaan huomattavasti enemmän kuin parantavan hoidon kertamaksulla ostanut.
Parantavat hoidot tarjoavat tauteihin ja niiden hoitamiseen sangen erilaisen taloudellisen näkymän kuin pitkäaikaiset hoidot.
Eniten tarvitsevat jäävät todennäköisimmin ilman
Richter käyttää esimerkkinään lääkealan taloudesta hepatiitti C:n hoidossa käytettävää sofosbuviiria. Vuonna 2015 sofosbuviiria markkinoinut Gilead Sciences nettosi lääkkeellä 12,5 miljardia dollaria, kun ihmiset Yhdysvalloissa ryntäsivät kilvan hoitamaan maksasairauttaan.
Lääke paransi suurimman osan potilaista niin, että he saattoivat lopettaa hoidon 12 viikon kuurin jälkeen. Hoitotulos oli siis hyvä potilaille, mutta huono voitontavoittelijoille. Richter arvelee sofosbuvirin tuoton putoavan tänä vuonna alle 4 miljardin.
- Potilaille ja yhteiskunnalle tulos on loistava, mutta se voi tuottaa ongelmia rahoitusta etsiville geenihoitojen kehittäjille, Salveen Richter arveli investointipankin asiakkaille suunnatussa viestissään.
Uuden lääkkeen kehittäminen on kallista, mutta kun kyseessä on yleinen sairaus, se yleensä kannattaa myös taloudellisesti. Harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet voivat jäädä kehittämättä rahoituksen puuttuessa.
Suurimmassa osassa vauraita maita on julkinen terveydenhuolto, joka toimii niin, että potilaat parannetaan ja hoitojen kehittämiseen panostetaan, sillä pitkällä tähtäimellä se on myös taloudellisesti järkevää. IFLSciencessa julkaistussa artikkelissa kuitenkin huomautetaan, että Yhdysvalloissa vain harvat vakuutukset korvaavat kalleimmat hoidot, eikä sellaisia yleensä ole ihmisillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat.