Mistä rahat? Tätä oppositio kyseli torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallituksen juuri ennen kyselytuntia julkistaman sote-uudistuslakipaketin pohjalta.
SDP:n Eeva-Johanna Eloranta muistutti talouspolitiikan arviointineuvoston todenneen, että hallituksen malli tuo paineita sote-kustannusten kasvuun.
– Sen mukaan hallituksen valinnanvapausmalli ja kilpailu tulevat nostamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia, hän sanoi ja kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), aikooko hallitus tästä syystä nostaa veroja, korottaa asiakasmaksuja vai heikentää palveluita.
6 000 hoitajaa vähemmän.
Orpo toisteli vastauksissaan sitä, että jos uudistusta ei tehdä, sosiaali- ja terveyspalvelut heikkenevät ja verot nousevat.
Eloranta muistutti pelkästään Uudellamaalla lasketun, että soteuudistuksen rahoitusvaje on alkuvaiheessa vähintään 300 miljoonaa euroa.
– Tämä tarkoittaa säästöinä 6 000 hoitajaa vähemmän, hän sanoi.
Orpo huomautti sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kaksinkertaistuneen kuluneella vuosituhannella.
– Se lisäys tarkoittaa muistaakseni viittä miljardia. Meillä on vanheneva väestö. Tämä tulee tarkoittamaan, että seuraavan vuosikymmenen aikana tämä kehitys tulee olemaan aivan hurjaa, hän sanoi.
– Me yritämme rajoittaa sitä kovaa kustannustennousua tällä uudella järjestelmällä, ja sen tavoite on käyttää kolme miljardia vähemmän kuin mihin nykyjärjestelmä johtaisi.
Saa päättää, mistä leikataan
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen myös totesi, että uudistus kasvattaa kustannuksia entisestään.
– Aiotteko te nyt pitää huolta julkisen talouden kestävyydestä ja vetää pois tämän esityksen? hän kysyi.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi olevan paljon tutkimusnäyttöä siitä, että myös monituottajamalli voi tuoda kustannussäästöjä.
Li Andersson (vas.) muistutti siitä, että hallituksen sote-mallista puuttuu integraatio.
– Eli se keskeisin väline, jolla järkeviä kustannussäästöjä piti saada aikaiseksi, ja sen sijaan siihen sisältyy useita sellaisia elementtejä, jotka tulevat nostamaan julkistalouden kustannuksia jopa kolmella miljardilla asiantuntija-arvioiden mukaan, hän sanoi ja totesi kuluneella vaalikaudella leikatun kovalla kädellä pienituloisilta suomalaisilta ja koulutuksesta.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto totesi, että hallituksen malli antaa maakunnille mahdollisuuden päättää, mistä leikataan.
– Ja kun kustannukset kasvavat yhdessä paikassa, toisesta pitää leikata.
Muutakin kuin sotepalvelut
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen muistutti soteuudistuksen tuovan maakunnille myös muuta kuin sosiaali- ja terveyspalvelut.
– Tärkeinä tehtävinä ovat myös niin sanotut kasvupalvelut sisältäen työllisyydenhoidon palvelut. Kun te rakennatte sote-järjestelmän, joka siirtää verorahat kansainvälisten terveysjättien taskuun, maakunnille ei jää juuri rahaa hoitaa näitä muita elintärkeitä tehtäviä, kuten työllisyydenhoitoa, hän sanoi.
– Maakunta ei saa verotusoikeutta, se ei voi ottaa lainaa, mutta sen kustannukset uhkaavat hallituksen sote-mallin myötä kasvaa
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vastasi, että kunnat ja maakunnat pystyisivät jatkossa laittamaan omia resurssejaan enemmän yhteen. Esimerkkinä hän mainitsi työvoima- ja elinkeinopalvelut.