Pintaa syvemmältä
Miksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kuukausi sitten aloitti Afrinin sotansa? Syy ei ilmeisesti ollut Syyrian kurdien muodostama sotilaallinen uhka Turkille, sellaisen olemassaoloon tuskin kukaan on uskonut. Uskottavampi syy on pyrkimys kansan rivien kokoamiseen johtajansa taakse ajatellen ensi vuoden presidentinvaaleja. Vain puolet kansasta on kannattanut Erdoğania, ja se on hänestä liian vähän.
Nyt ovat jo täysin rinnoin sotaa tukemassa oikeistolainen kansallismielinen MHP, jonka Erdoğan on jo puoleksi liittänyt omaan AKP-puolueeseensa, keskustalainen kemalistinen CHP-puolue sekä MHP:sta eronnut ”Hyvä puolue”. Oppositiota edustaa nyt enää vasemmiston ja kurdien HDP. Sen Erdoğan on pyrkinyt tekemään toimintakyvyttömäksi vangitsemalla sen tärkeimpiä johtajia ja kansanedustajia.
Turkin historiaa opetetaan kouluissa militaristisen näkemyksen valossa.
Erdoğanin sotaa tukee siis laaja kansallismielinen rintama, jonka ulkopuolelle on jäänyt ainoastaan HDP.
Tämä kansallismielinen rintama ei kuitenkaan ole Erdoğanin luoma, vaikka hän onkin osannut valjastaa sen tukemaan yksinvaltiuttaan. Tämän osoittaa amerikkalaisen ajatuspajan Center for American Progressin (CAP) viime viikolla julkaisema laaja tutkielma turkkilaisten kansallismielisyydestä. Se perustuu muun muassa marraskuussa tehtyyn, CAP:n tilaamaan mutta turkkilaisen gallupyhtiön suorittamaan kyselyyn, samoin kuin historiallis-poliittiseen katsaukseen.
Niiden mukaan tämä hyvin vahva kansallismielisyys syntyi jo osmanien valtakunnan suuruuden aikoihin. Valtakuntahan ulottui aikoinaan Espanjaan asti. Tällainen valta kiehtoisi myös tämän päivän turkkilaisia. CAP:n kyselyssä udeltiin: Onko Turkki islamilaisen maailman luonnollinen johtaja? Vastaajista 72 prosenttia oli tätä mieltä, vain 22 prosenttia toista mieltä.
Jatkossa kysyttiin suhtautumista eri ulkomaihin. Yhdysvaltoihin suhtauduttiin hyvin kielteisesti: 83 prosenttia oli maata vastaan ja vain 10 prosenttia puolesta. Pitäisikö Turkin toimia aktiivisemmin Yhdysvaltoja vastaan? Enemmistö, varsinkin AKP:n kannattajat, vastasi kyllä, kun taas HDP:n kannattajien mielestä tämä ei ole hyvä ajatus. Tällä hetkellä konfrontaatiolinja on vahvoilla. Erdoğanin englanninkielisen äänenkannattajan Daily Sabahin kolumnistit kilpailevat Yhdysvaltojen mustaamisesta.
Suhtautuminen Eurooppaan ja EU:hun oli melkein yhtä kielteistä: 73 prosenttia vastaan ja 21 prosenttia puolesta. Eräs AKP:n äänestäjä muotoili tämän näin: ”Eurooppa on sulkenut ovensa Turkilta kokonaan – länsimaat yrittävät tuhota tämän maan, koska Turkki on saanut takaisin sen voiman, mikä sillä oli osmanivallan aikana”. Suhtautuminen Venäjään on vähän lievempi, mutta kuitenkin 63 prosenttia vastaan ja 36 prosenttia puolesta.
Millaista johtajaa turkkilaiset kaipaavat? Raportin kirjoittajien mukaan Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin kaltaista vahvaa ja sotilaallisesti pätevää johtajaa.
Raportin kirjoittamisen aikoihin ei vielä löytynyt sotaa, joka olisi tarjonnut Erdoğanille mahdollisuuden tulla Kemal Atatürkin ”seuraajaksi”. Sen sijaan 15.7.2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen kukistaminen on esitetty sotilaallisena voittona.
Tämä oli raportin mukaan Erdoğanille hyödyllistä, koska monet kansallismieliset turkkilaiset näkevät maansa ”sotilasheimona” ja Turkin historiaa opetetaan kouluissa militaristisen näkemyksen valossa, ja näin se esitetään myös modernissa populaarikulttuurissa. Kapinan kukistaminen esitetään sekä Erdoğanin puheissa että muissa yhteyksissä Konstantinopolin valtauksen ja itsenäisyyssodan tapaisena suurena sotilaallisena voittona.
Vallankaappausyritys on samalla tarjonnut Erdoğanille ja AKP:lle joustavan työkalun ulkoisten ja sisäisten vihollisten nujertamiseksi. Vaikka kaappausyritys lähti pienestä piiristä, erimielisten puhdistaminen yhteiskunnasta on saanut valtavat mittasuhteet: 150 000 ihmistä on pidätetty, joista 50 000 on vangittu. Tämän takia täytyy lähivuosina rakentaa 228 uutta vankilaa.
Näihin toimiin turkkilaiset suhtautuvat CAP:n kyselytutkimuksen mukaan varsin pitkälle puoluekantansa mukaisesti. AKP:n kannattajista 80 prosenttia kannattaa puhdistuskampanjaa, kun taas 70 prosenttia CHP:n, 51 prosenttia MHP:n ja 81 prosenttia HDP:n kannattajista vastustaa sitä. Naiset, vanhemmat henkilöt, vähemmän koulutusta saaneet ja köyhät kannattavat vahvimmin Erdoğanin toimia.
Marraskuussa tehdyn kyselyn aikana Turkki oli kahtiajakautunut maa. Erään kysymyksen kohdalla vastaukset olivat 44 prosenttia hallinnon linjan puolella, 44 prosenttia sitä vastaan, ja vastaava asetelma toistui monta kertaa. Nyt Afrinin sota on luonut edellytykset vaientaa kaikki kriittiset äänet julistamalla sodan vastustajat maanpettureiksi. Tämä luultavasti onkin sodan päätarkoitus.
Sota muuttanee kuitenkin luonnettaan Syyrian hallituksen ilmoitettua lähettävänsä joukkojaan Afriniin taistelemaan Turkin hallituksen joukkoja vastaan.