Suomen talouskasvun nopein vaihe on tältä erää ohi, arvioivat palvelualojen työnantajien Paltan ekonomistit. Kuitenkin yksityisillä palvelualoilla kasvu jatkuu nopeana.
– Nopeimman vientikehityksen taituttua talouden vetovastuu siirtyy takaisin kuluttajalle, sanoo Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.
Työmarkkinakierroksen yleistä palkkalinjaa Paavonen pitää palvelusektorin kannalta hyvänä. Palkkojen sopimuskorotukset ovat olleet kaksivuotiselle sopimuskaudelle 1,6 + 1,6 prosenttia. Se on hieman enemmän kuin ennen sopimuskierroksen käynnistymistä syksyllä ennakoitiin.
Talousennustajien yhtäpitävät arviot palkkojen nimelliskorotuksista vuodelle 2018 olivat yhden prosentin tuntumassa.
Palkankorotusten lisäksi kulutuskysyntää vahvistavat matala inflaatio sekä hyvästä työllisyyskehityksestä johtuva palkkasumman kasvu.
Yksityiseen kulutukseen vaikuttaa myös kuluttajien vahva luottamus omaan talouteensa, mikä pitää säästämisastetta matalalla. Kansalaisten rahat eivät jää säästötileille, vaan menevät suoraan kulutukseen.
Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi viime vuoden lopulla 7,5 prosenttiin, kun koko vuonna kasvua kertyi 6,5 prosenttia. Kasvun odotetaan jatkuvan rivakkana viime vuoden vauhdissa.
Paltan suhdannekatsauksen piiriin kuuluvat logistiikkapalvelut, informaatio ja viestintä, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Kaupan ala ei Paltan ennusteeseen sisälly.
Ongelmana työvoiman saatavuus
Meneillään olevassa suhdannevaiheessa talouskasvua hidastaa työvoiman saatavuus. Paltan käsityksen mukaan ongelma on tulevaisuudessakin työvoiman tarjonta, ei sen kysyntä.
– Työllisyyden kasvattaminen ei ole enää kysynnästä kiinni. Ongelma on työvoiman saatavuus, Paavonen toteaa.
Seuraavan hallituksen pitäisi hänen mukaansa nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin nykyisestä 71 prosentista. Työllisiä pitäisi saada työmarkkinoille 180 000 henkeä lisää, vaikka työikään tulevat ikäluokat pienenevät.
Yhdeksi keinoksi työikäisen väestön lisäämiseen Paltassa nähdään maahanmuutto. Paavosen muistuttaa, että Ruotsissa maahanmuutto on hoitanut tehokkaasti työvoiman tarjontaongelmaa.
Suomessa työvoiman tarjontaa pitäisi Paavosen mukaan kasvattaa puuttumalla työttömyyden kovaan ytimeen, pitkäaikaistyöttömyyteen.
– Kaikki työ pitäisi tehdä kannattavaksi uudistamalla sosiaaliturva kokonaan. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen pitäisi olla seuraavan hallituksen päätehtävä, Paavonen toteaa.