Tiistaina TV1:ssä starttasi uusi brittisarja The Halcyon. Siitä odotettiin suurmenestys Downton Abbeyn seuraajaa, mutta toisin kävi. Britanniassa katsojaluvut romahtivat nopeasti eikä sarjan tilannut ITV halunnut ensimmäisten kahdeksan jakson jälkeen lisää. Loistohotellin kahden kerroksen väen ihmissuhteet ja juonittelut jäivät yhteen kauteen.
Tämä tuntuu olevan yleisempikin tarina perinteisillä tv-kanavilla juuri nyt. Vaisua ja epäkiinnostavaa sarja sarjan jälkeen jopa tv-draaman suurvallasta Britanniasta. Poikkeuksiakin toki on, mutta harvoin.
Poliisisarjoihin yritetään puhaltaa uutta henkeä sijoittamalla ne maan äärilaidoille eksoottisen karuihin ympäristöihin Nordic noirin hengessä, mutta se meni jo. Brittikomedia oli oikein käsite yhteen aikaan. Milloin viimeksi on naurattanut?
Samaan aikaan tv-sarja voi paremmin kuin koskaan. Suurimpia tapauksia ei kuitenkaan esitetä milloinkaan millään ”tv-kanavalla”, vaan suoratoistopalveluissa, joista suurimmat ovat Netflix ja HBO. Kilpailijoita on jo monia ja lisää suunnitellaan koko ajan.
Maailman suurimman tv-sarjan Game of Thronesin uusimmat jaksot nähtiin juuri HBO:lla ja melkein heti niiden perään Netflix julkaisi uudet kymmenen jaksoa juuri nyt kaikkien aikojen parhaalta sarjalta tuntuvaa Narcosia.
Joulukuussa kaikkien aikojen parhaan paikan omassa luokittelussa ottaa ehkä takaisin The Crown, jos kuningatar Elisabethin hallitsijakauden alkuvaiheista kertova sarja jatkuu likikään yhtä loisteliaana kuin viime vuonna alkoi.
Suoratoistopalveluiden ainoa omaisuus on niiden yksinoikeussarjojen koko ajan karttuva katalogi. Siksi ohjelmien tuotannossa ei napilla pelata, vaan tarjolla on parasta, mitä rahalla saa. Ja kun on rahaa ja resursseja, on myös lahjakkaimmat käsikirjoittajat ja ohjaajat elokuvista televisioon siirtyneistä tähtinäyttelijöistä puhumattakaan.
Ajatellaanpa vaikka Kolumbian huumesodista kertovaa Narcosia, jota on nyt tehty 30 jaksoa. Se on kuin Yhdysvaltain ja Meksikon välisestä huumekaupasta kertova Steven Soderberghin loistava elokuva Traffic vuodelta 2000, mutta jo kymmenien tuntien mittaisena pääsee aivan eri syvyyteen huumeteollisuuden juurista, bisneksestä, politiikasta ja sen eri puolella olevista ihmisistä kertoessaan.
Joten mitä jää jäljelle varsinkin julkisen palvelun tv-yhtiöille? Yle-veroa maksavat odottavat vastinetta rahoilleen, mutta nyt kaikki maailman huippusarjat nähdäkseen pitää maksaa kymppi kuussa kustakin palvelusta.
Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin satsata sinne, mihin Netflix ja HBO eivät koske. Se on kotimainen laatudraama.