Heinäkuussa Hampurissa pidetyn G20-maiden huippukokouksen yhteydessä nähtiin Euroopan rajuimmat mellakat vuosiin. Lähes kaiken huomion kokouksen ympärillä keräsi päämielenosoituksen ulkopuolella ollut noin 10 000 hengen kovempaa linjaa vetänyt joukko. Vähemmän mediatilaa sai arviolta lähes 100 000 ihmisen rauhanomainen mielenosoitus.
Lehtitietojen mukaan yhteenotot puhkesivat, kun poliisi yritti eristää pienemmässä mielenosoituksessa naamioituneiden mielenosoittajien liikkumista. Saksassa on kiellettyä osoittaa mieltä kasvot peitettyinä.
Tämän seurauksena noin tuhannen hengen joukko alkoi heittää poliisia pulloilla ja katukivillä. Poliisi vastasi tähän pampuilla, kyynelkaasulla ja vesitykeillä.
Globalisaatiota ei voi pysäyttää, mutta voimme tehdä ehdotuksia siitä, miten se paremmin palvelee ihmisten etuja.
Organisoidussa hulinoinnissa olivat mukana niin sanottu musta blokki ja äärivasemmistolaiset autonomit, jotka ovat olleet läsnä saksalaisissa mielenosoituksissa jo 1980-luvun alusta lukien.
Tästä joukosta löytyivät myös ne, jotka rikkoivat kaupungilla ikkunoita, ryöstivät supermarketin ja sytyttivät autoja tuleen. Useiden satojen poliisien raportoitiin loukkaantuneen.
”Antisosiaalisia rikollisia”
Tapahtumat ovat nostaneet Saksassa mediamyrskyn. Kierroksia on vain lisännyt se, että maassa pidetään liittopäivävaalit 24. syyskuuta.
Hallituspuolueissa suunnitellaan nyt erityistä vasemmistomilitanttien rekisteriä, jolla yritetään estää aktivistien liikkuminen rajojen yli kansainvälisten kokousten aikana.
– Saksa on saavuttanut historiallisen lakipisteen poliittisesti motivoituneessa väkivallassa, sosialidemokraattinen oikeusministeri Heiko Maas sanoi iltapäivälehti Die Bildtille.
Maasin mukaan kyse on ”kovan luokan antisosiaalisista rikollisista”, jotka ”syyllistyivät Hampurissa vakaviin rikoksiin, mukaan lukien murhan yritys”.
Kristillisdemokraatteja edustava sisäministeri Thomas de Maizière puolestaan uskoo, että vasemmistolaiset ääriainekset olivat valmistelleet väkivaltaisuuksia ainakin vuoden.
– G20-kokouksen tapahtumien pitää olla käännekohta näkemykseemme siitä, miten vasemmistoympyröissä ollaan valmiita käyttämään väkivaltaa.
Liittokansleri Angela Merkelin oikeana kätenä pidetty liittokanslerin viraston valtiosihteeri Peter Altmaier puolestaan uhkasi hallituksen sulkevan autonomisten vasemmistoryhmien keskuksia eri puolilla Saksaa.
Maan hallituksessa onkin nyt haluja rinnastaa Hampurissa nähty konflikti jo terrorismiin ja natsistiseen väkivaltaan.
”Poliisi provosoi”
Saksan Vasemmistopuolue Die Linkessä on puolestaan vaadittu levottomuuksien parlamentaarista tutkimista.
Die Linken puoluehallituksen jäsen Marika Tändler-Walenta ihmettelee Kansan Uutisille, miksi lähes sadantuhannen ihmisen rauhanomainen protesti G20-kokouksen yhteydessä on unohdettu kokonaan.
– Tässä mielenosoituksessa ei ollut minkäänlaista provosointia tai vahingontekoja, ei minkäänlaista.
Tändler-Walenta kuuluu Die Linken puoluehallitukseen. Hän aloittaa pian Euroopan Vasemmistopuolueen puheenjohtajan, tunnetun saksalaispoliitikon Gregor Gysin lehdistösihteerinä.
Tändler-Walenta korostaa, että suurmielenosoituksen kärki kohdistui suuryritysten ehdoilla tapahtuvaa globalisaatiota ja vapaakaupan varjopuolia vastaan.
Hän ei silti katso, että autonomiset ryhmät olisivat tietoisesti hakeutuneet väkivaltaiseen yhteenottoon virkavallan kanssa.
– Katson, että tässä mielenosoituksessa nimenomaan poliisi provosoi. Tämä alkoi silloin, kun se ryhtyi käyttämään vesitykkejä.
Tändler-Walenta huomauttaa myös, että sosiaaliseen mediaan alkoi jo pian tapahtumien jälkeen ilmaantua videoita, jotka osoittavat poliisin hyvin nopeasti turvautuneen erittäin koviin otteisiin. Pikainenkin haku internetin videopalvelu Youtubeen vahvistaa väitteen.
Uusi liike
Tändler-Walenta uskoo, että mielenosoitusliikkeessä on kaikupohjaa vasemmiston uudelle nousulle Saksassa.
– Uskon näin. Kyse ei ole kuitenkaan vain G20:stä. Myös maailman muiden tapahtumien – Trumpin valinnan ja Brexitin – seurauksena Die Linkeen on tullut paljon uusia nuoria, mutta myös keski-ikäisiä jäseniä, jotka haluavat näin näyttää, mitä mieltä ovat.
Hän uskoo globalisaation haittojen alkavan näkyä monen elämässä, esimerkiksi työpaikkojen katoamisena.
– Jos ihmiset kokevat, että mieltä osoittamalla voi kohentaa jokapäiväisen elämän edellytyksiä, he lähtevät liikkeelle.
Vielä viime vuosituhannen taitteessa kansainvälisten talouskokousten yhteydessä nähtiin massiivisia mielenosoituksia, jotka keräsivät parhaimmillaan satojatuhansia ihmisiä ympäri maailman. Ne tuottivat myös Maailman sosiaalifoorumi -liikkeen vastavoimaksi talouden ehdoilla tapahtuvalle globalisaatiolle. Tändler-Walenta ei usko, että tämä liike olisi nyt tehnyt paluun.
– Ei, tämä on toinen, uusi liike. Me tiedämme nyt, että globalisaatiota ei voi pysäyttää, mutta voimme tehdä ehdotuksia siitä, miten se paremmin palvelee ihmisten etuja.
Lisäksi pakolaisuuteen, maahanmuuttoon, sotaan ja rauhaan liittyvät kysymykset ovat tulleet uudella tavalla esiin.
– Tämä on yksi tärkeimpiä kysymyksiä, joihin meidän on löydettävä vastauksia, hän sanoo.