Hossan kansallispuiston avajaisissa retkitohtori kirjoitti luontoon.fi-lääkemääräyksiä. Reseptissä oli runsaasti vaihtoehtoja, kuten käppäile keveästi eväsreppu selässä, vaella vanhoihin metsiin, suunnista suolle pitkoksia pitkin, pulahda vesille uiden, veneellä tai kanootilla, souda ja huopaa, uita uistinta, heitä perhoa, kapua kalliolle ja hengähdä harjuilla. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Luonnossa liikkuminen lisää tunnetusti hyvinvointia, antaa uusia elämyksiä ja saa välillä tuntemaan itsensä pieneksi jylhän kivirakan äärellä. Hossan värikalliot ja piirrokset kertovat omaa historiaansa luontaistalouden aikakaudelta.
Retkitohtorin ohjeille on paljon kilpailijoita ihmisten ajankäytöstä. Kuvaavaa nykyajalle on, että länsimainen ihminen sairastaa eniten juuri elintasosairauksia. Valkoiset jauhot, rasvat ja sokeri erilaisina herkkuina lihottavat meitä. Epäterveelliset ruuat ovat halvimpia ja edistävät näin terveyserojen kasvua kansalaisryhmien välillä. Lisäksi istumme liikaa, olemme riippuvaisia tupakasta ja alkoholista ja nukumme liian vähän. Tietämyksestä elintasosairauksiin sairastuminen ei ole kiinni. Jokainen meistä tietää, miten pitäisi elää terveellisesti, kyse on pääosin tahdonvoimasta. Iän myötä tarvitaan koko ajan enemmän liikuntaa, että pystyy ehkäisemään lihomista.
Olen aikoinaan nähnyt läheltä, miten vaikeaksi diabeetikon elämä voi mennä: näkö heikentyy, liikkuminen vaikeutuu ja lopulta edessä voi olla jalan amputaatio. Verkkosivuilla www.diabetes.fi on riskitesti, jonka jokainen voi tehdä ja pistää oman elämäntapansa puntariin. Olen riskiryhmässä, ja nyt olen päättänyt, että askelmittariin kertyy vähintään 10 000 askelta joka päivä ja katson, mitä suuhuni pistän. Kesä on parhainta aikaa elämäntaparemontille. Kaupasta saa tuoreita vihanneksia, ja niitä voi kasvattaa edullisesti. Niinpä haastan sinut tekemään diabeteksen riskitestin ja kokeilemaan retkitohtorin reseptejä – hyviä kohteita löytyy jokaisen lähitienoolta.
Kesä on parhainta aikaa elämäntaparemontille.