Suomi on ollut vetovastuussa eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön toteuttamassa Euroopan metsiä koskevassa selvityksessä. Eurooppalaisen asiantuntijaryhmän työtä on johtanut professori Jaana Bäck Helsingin yliopistosta.
Osataanko Euroopassa hoitaa metsiä, Jaana Bäck?
– Euroopassa on pitkä historia metsänhoidossa, mutta se on eri puolilla Eurooppaa hyvin erilainen. Tällä hetkellä se näkyy metsien tilassa.
– Esimerkiksi Brittein saarilla ja Hollannissa metsät on hakattu jo kauan sitten laivanrakennukseen. Siellä metsänhoito tarkoittaa nykyisin uusien metsien istuttamista.
Miten metsänhoito poikkeaa eri puolilla Eurooppa?
– Euroopasta löytyy hyvin metsäisiä maita, kuten Baltian ja Skandinavian maat, osittain myös Saksa, Ranska ja Itävalta. Näissä on suuret metsävarat, mutta niissäkin hoitotapa vaihtelee hyvin paljon.
– Pohjoismaissa metsiä on hoidettu tuotantometsätalouden keinoin. Meillä on istutusmetsiä, joiden avulla metsiä uudistetaan. Keski-Euroopassa istutusmetsät ovat olleet huonossa huudossa ja kiellettyjä.
Mihin metsiä Euroopassa käytetään?
– Fiksuimmin niitä käytetään silloin, kun puuraaka-aine pysyy mahdollisimman pitkään käytössä eli noudatetaan kiertotalouden periaatetta.
– Toki metsillä on muitakin käyttömuotoja kuin puuraaka-aineen tuottajana. Niitä käytetään myös virkistykseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Metsillä on merkittävä rooli myös ilmastonsäätelyssä.
Metsien käytön tavoitteissa on kuulemma ristiriitoja Euroopassa. Minkälaisia ne ovat?
– Ristiriidat voisi kiteyttää siihen, että on raaka-ainekäytön ja muiden käyttötarkoitusten yhteensovittaminen ei ole aina metsänhoidollisesti kovin helppoa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että jos metsää hakataan intensiivisesti, sen hiilensidontakyky tai monimuotoisuusarvot eivät enää toteudu.