Tämä on kolumni siitä, että selitän valtamedialle ’vihervasemmiston’ olevan äärioikeiston luoma epämääräinen haukkumasana.
Suomen suurin päivälehti Helsingin Sanomat on alkanut käyttää termiä vasemmiston ja vihreiden yleisnimenä. Sanaa on satunnaisesti käytetty muissakin tiedotusvälineissä samassa merkityksessä.
’Vihervasemmisto’ tunnetaan kuitenkin edelleen parhaiten äärioikeiston käyttämänä haukkumasanana, joka monen muun sanan tavoin on pesiytynyt syöpäpesäkkeen kaltaisesti arkikieleen: ’suvakki’ lienee hirvein esimerkki, ’suvaitsevaisto’ toinen.
’Vihervasemmisto’ on halventava ilmaus epämääräisesti kuvatulle puhujan vihan kohteelle.
Kielitoimiston sanakirjassa ei ole hakusanaa ’vihervasemmisto’. Sanakirja tuntee tietenkin ilmaisun ’punavihreä’, joka sen mukaan tosin merkitsee esimerkiksi politiikassa ”vasemmistolais-keskustalaista”.
’Vihervasemmiston’ alkuperäinen ja keskeisin merkitys hahmottuu hyvin äärioikeistolaisia virkamieskunnan ja lehdistön puhdistuksia esittäneen perussuomalaisen kielenkäytöstä:
”Miksi Suomessa vihervasemmistolainen mädättäjä(tyhjän)toimittaja saa syyllityä vihapuheeseen, kiihottamiseen kansan ryhmää vastaa ja poliittiseen rasismiin?” kirjoitti perussuomalaisiin ja Suomen Sisuun sotkeutunut Riku Nevanpää kirjoitusvirheineen kaikkineen viime syksynä (Yle ja Demokraatti raportoivat asiasta).
’Vihervasemmisto’ on halventava ilmaus epämääräisesti kuvatulle puhujan vihan kohteelle. Se ei ole yleiskieltä eikä se kuulu tiedotusvälineisiin poliittisen ryhmän nimenä.
Termi on osa äärioikeiston kollektiivisesti luomaa käsitteistöä, joka saa vahvuutensa siitä, että sen termit ovat yhtäaikaa sekä tarkoitukseltaan epämääräisiä että helposti yleistettävissä koskemaan suuria joukkoja.
Tämä on vaaralliselle liikehdinnälle tyypillistä. Äärioikeistolainen puhe tarvitsee käyttövoimakseen niin paljon vihasanoilla kuvattuja syntipukkeja, että myötäjuoksijat eivät huomaa itse lukeutuvansa vihollisten joukkoon.
”Olisiko korkea aika aloittaa lehdistön puhdistukset?” kysyi perussuomalainen Riku Nevanpää.
Äärioikeiston kielen omaksuva media ei tunnista sutta.