Viimeinen sana
Suomen Keskusta on ihme, jollaista ei enää oikeastaan pitäisi olla olemassa. Viljelijätaustainen puolue on kerta toisensa jälkeen onnistunut luomaan nahkansa niin uusiksi, että se pitää tälläkin hetkellä hallussaan eduskuntavaalien suurimmalle puolueelle kuuluvaa pääministerin salkkua.
Elinkeinorakenteen muutoksen takia keskustan kannatuksen hiipumista on ennakoitu 1960-luvulta lähtien. Tutkijat ja kommentaattorit menevät, mutta keskusta pysyy.
Tulevana viikonvaihteena keskusta joutuu kuitenkin sulattelemaan vaalitappiotaan Tampereella kokoontuvassa puoluevaltuuston kokouksessa. Kuntavaaleissa se jäi kolmanneksi ja menetti kannatustaan myös eduskuntavaaleista toisin kuin kokoomus. Ääniä puolue menetti kahdessa vuodessa 175 689.
Maalaisliitto / keskusta on Suomen historiassa niin keskeinen vaikuttaja, että sen tulevaisuudelle kannattaa uhrata pari ajatusta puolueen ulkopuoleltakin.
Vaikeuksien hetkellä keskusta on usein kokeillut palaamista niin sanotusti aitovierille eli maalaisjuurtensa kirkastamista. Vuoden 2011 eduskuntavaalien romahduksen jälkeen se teki menestyksekkään päinvastaisen liikkeen: uutta nousua rakentamaan valittiin miljonääriyrittäjä Oulun kupeesta. Mielikuvaa cityliberaalien vallankaappauksesta vahvistivat viime vaalien jälkeiset ministerivalinnat.
Keskusta kesti gallupykkösenä sitkeästi puolitoista vuotta, mutta kuntavaaleissa paljastui, ettei kesto-ongelmaan löydy ratkaisua Juha Sipilältäkään. Etelän isoissa kaupungeissa, joihin väki pakkautuu, keskusta on lähes kääpiö. Se nousee isojen puolueiden joukkoon vasta Jyväskylän-Kuopion korkeudella. Helsingissä kannatus oli 2,8 prosenttia, Vantaalla 4,3 ja Turussa 5,2 – noin esimerkiksi.
Helsingissä vasemmistoliitto on lähes neljä kertaa suurempi kuin pääministeripuolue, Turussa noin kolme. Vantaallakin eroa on kolme prosenttiyksikköä vasemmistoliiton hyväksi.
Muuttoliike toimii koko ajan keskustaa vastaan. Viime vuonna väkiluku kasvoi 77 kunnassa ja pieneni 233 kunnassa. Määrällisesti väkiluku kasvaa eniten maakunnissa, joiden keskuskaupungeissa keskustan kannatus on pienpuolueiden luokkaa.
Keskustan kannatus lepää toistaiseksi pienissä kunnissa, joissa suurimmaksi pääsee muutamalla sadalla äänellä. Suurin kunta, jossa keskustan kannatus ylitti 50 prosentin rajan oli Kuusamo. Siellä temppuun riitti 4 544 ääntä. Helsingissä keskusta sai vain kaksi kertaa enemmän ääniä kuin 15 500 asukkaan Kuusamossa.
Juha Sipilällä on ollut joltinen työrauha, mutta vaalikauden kääntyessä jälkipuoliskolleen aletaan muuttaa prosentteja eduskuntapaikoiksi. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus laski, että keskusta menettäisi kuntavaalituloksellaan 11 paikkaa nykyisestä 49:stä. Se on luku, joka ei jätä Sipilää jatkossa rauhaan.