Yt-laki eli yhteistoimintalaki on ollut Suomelle tuhoisaa, kun työnantajat ovat saneeranneet työpaikoilta ihmisiä pois. Neuvottelut ovat olleet hyvin näennäisiä. Kuuden viikon neuvottelujaksojen jälkeen työnantajat ovat voineet päättää mitä haluavat ja sanoa irti väkeä haluamansa määrän. He ovat ottaneet korkeintaan parhaat palat työntekijöiden esityksistä.
Näin päättelee raahelainen Asser Siuvatti, Rautaruukin nyt jo eläkkeellä oleva työntekijöiden pitkäaikainen pääluottamusmies.
– Laista pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti irti. Työehtosopimukset turvaavat neuvotteluoikeudet ja niillä voidaan työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen yhteisellä sopimuksella tehdä tasaveroinen neuvottelumahdollisuus ja päätökset. Jos halutaan tehdä laki, on siinä taattava tasaveroinen neuvotteluoikeus, ei niin, että työnantaja sanelee neuvottelujen päätteeksi päätöksen.
Asser Siuvatti kertoo aina pitäneensä vanhojen teollisuussukujen toimintaa isänmaallisena.
– Työnantajat eivät oikein uskalla lähteä neuvotteluihin työehtosopimusten pohjalta, vaan käyttävät yksinomaan YT-lakia, kun täytyy neuvotella yrityksen töiden uudelleen järjestämisestä. Jos käytetään työehtosopimuksen mukaista neuvottelua, on tulos tavallisesti hyvä, koska silloin työntekijät sitoutuvat neuvotteluiden tuloksiin. Tämä parantaa työn tehokkuutta ja raaka-aineiden tarkempaa käyttöä sekä saadaan asiakkaista entistä tyytyväisempiä, muistuttaa Siuvatti.
Kvartaali on liian lyhyt seurantaväli
– Suomen vahvaa teollisuutta haittaavat nykyajan uudet ”insinöörijohtajat”, jotka valmistelevat yhtiöitä määrätietoisesti lyhyellä tähtäimellä kovaan kuntoon. He ulosmittaavat usein keinotekoisesti saadut hyvät tulokset itselleen ylikorkeina palkkoina ja sitten yritys myydään liian usein ulkomaisiin omistuksiin. Yritysten saavutukset menevät ulkomaisiin käsiin ja Suomessa toiminta liian usein hiipuu.
– Suomessa yritysten tuloksia seurataan neljännesvuosittain, kvartaalein. Se on aivan liian lyhyt aika seurata todellista tuloksen muodostusta ja yrityksen kehitystä. Sillä perusteella tehdyt päätökset vievät yritystä vain turmiolliseen suuntaan.
– Me tarvitsemme pitkäjänteistä seurantaa, useita vuosia. Näin yrityksiä voidaan kehittää pitkällä tähtäimellä ja nähdä, miten kehitystyöt tuovat tulosta.
– Suomessa vanhojen sukujen omistamia tehtaita ja yrityksiä on kehitetty pitkällä tähtäimellä ja samat suvut jatkavat sukupolvesta toiseen työllistäen Suomessa aina entistä enemmän, vaikka toimintaa on aloitettu myös ulkomailla. Perusteet ovat pysyneet kotimaassa ja niissä ei ole haksahdettu verokeinotteluihin ulkomaille. Sen vuoksi kunnioitan näiden sukujen toimintaa, sanoo Asser Siuvatti.
Tätä muistutusta ei ole aiemmin kuultu Siuvatin suusta. Hän kertoo aina pitäneensä vanhojen teollisuussukujen toimintaa isänmaallisena.
Liian moni yritys luovuttaa valtaa konsulttiyhtiöille
Siuvatti sanoo, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimintaa on syytä arvostella. Sen nykyisen toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen aikana tarkoituksena on saada työntekijäjärjestöt niin alas, että niillä ei olisi enää vaikutusta työntekijöiden palkkoihin ja muihin etuihin. Tätä samaa linjaa jatkaa pääministeri Juha Sipilä, joka ei ole oivaltanut, että kokoomuksen tarkoituksena on saada myös keskusta poliittisesti kykenemättömäksi hoitamaan kansalaisten asioita.
– Pidän vanhaa keskustaa hyvin yhteistyökykyisenä ja Suomen kansan parasta ajattelevana puolueena, mutta nyt sen johdossa olevat eivät ajattele Suomen parasta ja eivät pidä hyviä suhteita ja ennen kaikkea kiinteitä kaupallisia suhteita Venäjän hallintoon.
– Suomessa ei ole oivallettu, että Venäjän ulko- ja kauppapolitiikka ei ole Suomea vastaan, vaan kehittää Suomen teollisuutta niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla palvelee Suomen kansan hyvinvointia ja työllisyyttä.
– Venäjä on suuri ja sillä ovat mahtavan suuret resurssit ostaa Suomesta monenlaisia tuotteita, ennen kaikkea investointitavaroita, mutta myös kulutustavaroita, vaatteita, kenkiä, elintarvikkeita sekä korkean teknologian tuotteita.
Siuvatti muistuttaa, että Suomen liian monet yritykset ovat luovuttaneet päätäntävaltaansa erilaisille konsulttiyhtiöille. Niillä ei ole tarpeellista ammattitietämystä asioista, vaan ne kuuntelevat yrityksen työntekijöitä, tekevät niiden pohjalla suunnitelmat ja tarkastelevat sen jälkeen esityksiä kansainvälisesti.
– He tuovat suunnittelupaketit yritysten johtajille omina suunnitelminaan. Sama tieto on hyvin usein ollut jo yrityksen sisällä, mutta yritysten johtajat eivät uskalla niitä tarjota hallituksilleen. Tämä toiminta on hyvin kallista ja tietoa vuotaa yrityksen ulkopuolelle.