Puoluekentän myllerrys jatkuu, arvioidaan maanantaina julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot. Tutkimus perustuu syksyllä 2016 kerättyyn kyselyaineistoon, jossa oli mukana kuusi suurinta puoluetta ja yhteensä 12 427 näiden jäsentä.
Kunnallisalan kehittämissäätiölle tehdyn tutkimuksen mukaan myllerryksen jatkuminen johtuu muun muassa siitä, etteivät kolme perinteistä suurta puoluetta keskusta, kokoomus ja SDP ole onnistuneet hankkimaan uusia jäseniä samalla tavoin kuin vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.
Puolueista vakain tilanne on kokoomuksella, jonka ydinkannattajajoukko on jo pitkään pysynyt samanlaisena. Sen jäsenillä on poikkeuksellisen korkeat keskitulot ja korkea yhteiskunnallinen asema.
Jäsenten ikääntymisen takia tutkimus ennakoi suuria muutoksia etenkin sosialidemokraateille ja keskustalle. SDP:n jäsenten keski-ikä on 61,5 vuotta ja keskustan 59,9.
Yli puolet SDP:n jäsenistä yli 70-vuotiaita
Kun SDP:n puoluekokouksen alla oli keskustelua sen jäsenten ikärakenteesta ja nuorien jäsenten puutteesta, oli puheenjohtajaksi pyrkinyt Timo Harakka lähimpänä totuutta. SDP:n jäsenistä 2,1 prosenttia on alle 30-vuotiaita, mikä on selvästi pienin osuus kaikista kuudesta tutkitusta puolueesta. Vasemmistoliitolla osuus on tasan seitsemän prosenttia.
Ryhmässä 30–39-vuotiaat SDP:n jäsenistä on 1,8 prosenttia, vasemmistoliiton 6,8 prosenttia.
Sekä SDP:n että vasemmistoliiton jäsenten suurin ikäluokka ovat 70-vuotiaat tai vanhemmat, mutta demareissa heidän osuutensa on 54 prosenttia, vasemmistoliitossa 26.
Vasemmistoliittoon nuoria naisia
Vihreillä on ylivoimaisesti nuorimmat jäsenet, vasemmistoliitolla 50-vuotiaisiin asti toiseksi nuorimmat.
Vasemmistoliiton jäsenkunnassa ei tutkimuksen mukaan vielä näy voimakkaasti, että sen kannattajissa on nykyisin paljon nuoria koulutettuja naisia. Muutos on kuitenkin aluillaan. Puolueeseen liittyneet uudet jäsenet ovat olleet yleisimmin juuri nuoria, koulutettuja sekä naisia.
Tämän takia tutkimuksessa ennakoidaan vasemmistoliiton ja vihreiden välisen kilpailun niin kannattajista kuin jäsenistäkin jatkuvan erityisesti suuremmilla Etelä-Suomen paikkakunnilla.
”Tässä mielessä vasemmistoliitto tulee siirtymään jatkossa yhä enemmän pois perinteisen työväenpuolueen roolista. Vasemmistoliiton kannattajista tämä kehityskaari on jo löydettävissä”, tutkimuksessa todetaan.
Vasemmistoliiton jäsen on pienituloinen
Vasemmistoliiton jäsenten keski-ikä on 55,9 vuotta. Naisjäsenten osuus on vihreiden jälkeen toiseksi korkein. Kolmannes puolueen jäsenistöstä asuu Uudellamaalla. Muilta osin jäsenistö on levittäytynyt kohtalaisen tasaisesti eri suuralueille.
Vasemmistoliiton jäsenistä 40 prosenttia on työelämässä ja eläkkeellä lähes puolet. Työssäkäyvistä noin 30 prosenttia työskentelee kuntasektorilla, 10 prosenttia valtiolla, 20 prosenttia järjestöissä ja 40 prosenttia yrityssektorilla.
Työssäkäyvistä jäsenistä lähes neljäkymmentä prosenttia työskentelee ylemmän toimihenkilön asemassa. Työntekijäammateissa toimivien osuus on perussuomalaisten jälkeen toiseksi suurin.
Vasemmistoliiton jäsenten mediaaninettotulot ovat selkeästi kaikkein alhaisimmat puolueita vertailtaessa, 2 700 euroa kuukaudessa. Keskustan jäsenten mediaanitulot ovat 3 300 euroa, perussuomalaisten 3 000, kokoomuslaisten 4 400, SDP:n jäsenten 3 400 ja vihreiden 3 500 euroa kuukaudessa.
Punavihreät lähellä toisiaan
Aiemmissa Turun yliopiston tutkimuksissa on jo osoitettu ”punavihreän kuplan” pitävän siinä mielessä paikkansa, että vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat ovat läheisimpiä toisilleen.
Erityisen hyvin uudessa tutkimuksessa erottuu sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden muodostama rintama. Vihreiden jäsenistä lähes 74 prosenttia kokee vasemmistoliiton tai SDP:n olevan läheisin puolue. Sosiaalidemokraateista noin 75 prosenttia kokee joko vihreät tai vasemmiston läheisimmäksi. Vasemmistoliittolaisista puolestaan noin 83 prosenttia kokee vihreät tai sosiaalidemokraatit läheisimmiksi.
Nykyisiin hallituspuolueisiin mikään kolmesta punavihreän opposition muodostamasta puolueesta ei tunne läheisyyttä. Keskusta ja kokoomus ovat läheisimmät toisilleen. Perussuomalaisiin mikään puolue ei tunne läheisyyttä.
Tutkimuksesta selviää, että muista puolueista vasemmistoliitto on saanut eniten jäseniä SDP:stä ja vihreistä, molemmista enemmän kuin se on niille menettänyt. Eniten vasemmistoliitto on kuitenkin saanut jäseniä ryhmästä ”muut” eli lähinnä entisistä kommunistisista puolueista.
Perussuomalaisten nopea jäsenmäärän lisäys tuli tasaisesti keskustasta, kokoomuksesta ja demareista sekä ”muista”. Esimerkiksi SDP:n entisiä jäseniä perussuomalaisista on 3,9 prosenttia, vasemmistoliiton 1,1.