Yhdysvaltalaisten televisiokanavien katsominen on pysäyttävä kokemus. Kanavasurffailu on kuin surffailua eri todellisuuksien välillä. Sama asia näyttää eri kanavilla hyvin erilaiselta.
Kokemus työmatkalla New Yorkissa muistutti minulle, miten tärkeä median välittämä luotettava tietopohja on yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. On vaikea käydä keskustelua, mikäli keskustelijoilla ei ole jaettua käsitystä ja tietoa yhteiskunnallisista perusasioista tai edes tieteellisistä perusfaktoista.
Lopullisia totuuksia on olemassa hyvin vähän. Platonin vanhan viisauden mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Jotta väitettä voi pitää tietona, pitää sen perustua havaittaviin tosiasioihin ja pitäviin perusteluihin. Tieteessä on omat pelisääntönsä. Kyse on aina lopulta kuitenkin uskomuksesta, sillä ihmisellä ei ole keinoja saavuttaa lopullista tietoa asioista.
Populistinen totuuden venyttäminen lyö lopulta kaikkien näpeille.
Jotta yhteiskunnallinen keskustelu onnistuu, täytyy olla yhteinen sopimus siitä, että keskustelijat pyrkivät parhaansa mukaan pitäytymään todessa ja että media pyrkii välittämään totuudellista informaatiota. Yhdysvalloissa tämä sopimus ei vaikuta olevan voimassa. Poliitikot esittävät ”vaihtoehtoisia faktoja” (valheita) silmiään räpäyttämättä. Maan presidentti puhuu vailla totuuspohjaa jatkuvasti. Se ei kuitenkaan tunnu heikentävän hänen suosiotaan.
Mutta miksi poliitikkojen epätodet lausunnot menevät läpi? Yksi syy saattaa olla kansan suhteellisen heikko yleissivistys. Kaksipuoluejärjestelmä ruokkii politiikan, median ja jopa faktojen polarisaatiota. Syväluotaava ja monipuolinen analyysi jää jalkoihin. Ihmiset ovat pettyneitä poliittiseen järjestelmään, elintasoerot ovat suuret, ja monet ovat valmiita uskomaan melkein mitä vain lupauksella paremmasta. Nämä asiat yhdessä johtavat siihen, että kansalla ei ole jaettua todellisuuskäsitystä, eikä yhteiskunnallinen keskustelu onnistu.
Mitä voisimme oppia tästä Suomessa? On tärkeää pitää kiinni epäkaupallisesta Yleisradiosta ja palauttaa kansalaisten luottamus Ylen riippumattomuuteen. Poliitikkojen tulee pitäytyä tosiasioissa, sillä populistinen totuuden venyttäminen lyö lopulta kaikkien näpeille. Median on aina noudatettava journalistin ohjeita. Jos kansalaiset menettävät luottamuksen mediaan, luo se kasvupohjaa kaikenlaiselle propagandalle ja todelliselle valemedialle. Mediakasvatus ja kriittinen kansalaiskasvatus ovat ”vaihtoehtoisten faktojen” aikana ehkä tärkeämpiä kuin koskaan.
Politiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun polarisaatiolta suojaa parhaiten se, että estetään varallisuuserojen kasvu ja luokkaerojen syveneminen.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja.