Viikon kysymys
Aalto-yliopiston opiskelijat ovat käynnistäneet suomalaisen avaruustutkimuksen uuden aallon. Kaksi Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltua satelliittia odottavat parhaillaan valmiina laukaisua avaruuteen.
Tohtorikoulutettava Tuomas Tikka, milloin suomalaiset satelliitit pääsevät matkaan?
– Aalto-2 satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Jos viivytyksiä ei tule, laukaisupäivä on 20. maaliskuuta.
– Aalto-1 laukaisuaikataulu on viivästynyt eri syistä vuoden verran. Se pääsee matkaan toivottavasti lähikuukausina Intiasta Sattish Dhawanin avaruuskeskuksesta.
– Aalto-2 matkaa ensin maata kiertävälle kansanväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit lähettävät sen avaruuteen lähikuukausina.
Mikä on hankkeiden missio?
– Ne ovat ennen kaikkea teknologian demonstrointia. Halutaan osoittaa, että rakentamamme satelliittialusta toimii avaruuden äärimmäisen vaativissa olosuhteissa. Sen lisäksi halutaan saada satelliittien kantamat hyötykuormat toimintaan.
Mitä hyötykuormia satelliitit kantavat mukanaan?
– Aalto-1:ssä on kolme hyötykuormaa ja Aalto-2:ssa yksi.
– Ykkösessä on valon aallonpituuksia hyvin tarkkaan mittaava kamera VTT:ltä ja plasmajarru Ilmatieteenlaitokselta. Sillä satelliitti tuodaan alas kieroradalta sen jälkeen kun se on suorittanut tehtävänsä. Kolmas hyötykuorma on avaruussäteilyä mittaava säteilymonitori Turun ja Helsingin uliopistoilta.
– Kakkosessa on Oslon yliopiston kehittämä mittalaite plasman ominaisuuksia mittaamiseen. Kakkonen osallistuu laajaan missioon, jossa on mukana kaikkiaan 38 satelliittia eri puolilta maailmaa.
– Tehtävänä on tuottaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen, termosfäärin ominaisuuksista.
Kuinka paljon Suomessa on nyt projektien kouluttamia avaruusosaajia?
– Aalto-1 käynnistyi opiskelijatyönä 2010 ja Aalto-2 käynnistyi jatkoprojektina 2012. Mukana suunnittelussa on ollut yli 100 opiskelijaa.
– Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1 projektista vuonna 2012. Heitä on töissä avaruusalan yrityksissä sekä Suomessa että ulkomailla.
Kuinka uutta on avaruusalan osaaminen Suomessa?
– Suomessa on tehty avaruustekniikkaa jo useita vuosikymmeniä. Erilaisia mm. Ilmatieteen laitoksen valmistamia instrumentteja pyörii avaruudessa tälläkin hetkellä esimerkiksi mönkijöiden mukana Marsin pinnalla.
– Kokonaisia satelliitteja ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Ala on kovassa nosteessa maailmalla piensatelliittien tuoman kustannustehokkuuden ansiosta.
Onko maailmalla havaittu suomalaisen avaruusosaamisen uusi aalto?
– Kyllä esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestössä ESA:ssa on havaittu, että täältäkin löytyy osaamista. ESA perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioita.