Viimeinen sana
Syksyllä petyttiin Sorjoseen ja nyt revitään hiuksia Presidenttiä katsellessa: noloa.
Ruotsalaiset rikossarjat loivat oman Nordic noiriksi kutsutun genren. Tanskalainen Vallan linnake niitti mainetta yhdistämällä politiikan, median ja ihmissuhteet kihelmöivän jännittäväksi kudelmaksi.
Sorjoseen otettiin ruotsalaisdekkarin muoto, mutta henki ei edes pihise. Presidentti on viiden nähdyn jakson perusteella vain lapsellinen.
Eivätkä nämä kaksi suursatsausta ole ainoita Ylen Kotikatsomon floppeja. 20 vuotta sitten aloittanut draaman paraatipaikka on muuttunut puolivillaisten, käsikirjoituksiltaan jotenkin keskeneräisten tv-sarjojen kavalkadiksi.
Jälkeenjääneisyys korostuu, koska tv-sarja on nyt se muoto, johon kaikki satsaavat komein tuloksin. Netflixin The Crown on ehkä hienointa ikinä, vaikka kilpailu on ennätyskovaa. Rahaa siihen on pistetty punta poikineen, mutta muiden pohjoismaiden menestys kertoo, ettei se kaikkea ratkaise.
Suomalaiset yritykset päästä samalle tasolle tuntuvat muiden tekemien vanhojen menestysten kulahtaneilta kopioilta. Jotkut sarjat näyttävät ihan hyviltä, mutta käsikirjoitus mättää melkein aina. Sitten ovat ne, jotka eivät edes näytä.
Yle saa tässä nyt syyt niskoilleen osin ilman omaa syytään. Sehän vain ostaa ulkopuolista tuotantoa niin kuin poliitikot ovat määränneet. Sorjosen tuotti Fisher King Production ja Presidentin teki Zodiak Finland.
Samaan aikaan Yle irtisanoo omaa väkeä. Juuri äsken Yle Tuotanto ja Design -osastolta irtisanottiin 63 henkilöä ja uudet yt-neuvottelut yhtiössä käynnistettiin saman tien.
Kokoomuksen Arto Satosen viime kesänä työnsä päättänyt teurastusryhmä vaati silti vielä lisää ulkopuolisia ostoja. Yksimielisesti kaiken lisäksi.
Kaikki ei ole kunnossa Ylen omissakaan tuotannoissa eikä kaikki pielessä ulkopuolissa. Ylen viimeisimmästä omasta jysäristä on jo kymmenen vuotta. Taivaan tulet nähtiin ensi kerran vuonna 2007. Ulkoa ostetuista taas Syke ja Kimmo (molemmat Yellow Film & TV) ovat raikkaita, Syke jopa jotenkin epäsuomalainen kaikessa viimeistellyssä laadussaan.
Ongelma näyttäisi paikantuvan nimenomaan TV1:n Kotikatsomoon.
Suomalaisen elokuvan ja tv-sarjan epäsuhta on outo. Samat tuotantoyhtiöt ja tekijät kirjoittavat ja ohjaavat molempia, mutta vain toinen tuotantohaara toimii. Suomalaisesta elokuvasta ei ole tarvinnut vuosikymmeniin sanoa, että ihan hyvä – suomalaiseksi. Suomalaisesta tv-sarjasta taas toivoisi useammin voivansa sanoa edes, että ihan hyvä – suomalaiseksi.
Yle on tässäkin paljon vartijana, sillä muut tv-yhtiöt eivät tänä talvena esitä ollenkaan uutta kotimaista tv-draamaa. Tulee halvemmaksi kierrättää kourallista julkkiksia eri viihdeohjelmissa.