SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila, pääsevätkö duunarit työnantajan kustantamaan koulutukseen yhtä lailla kuin toimihenkilöt?
– Eivät pääse. Duunareille koulutus osuu harvemmin.
– Mitä korkeampi koulutus ja asema hierarkiassa henkilöllä on, sitä enemmän hänen koulutukseensa satsataan. Se koskee sekä koulutuksen määrää ja hintaa.
Yhteiskunnan tukipanokset pitää suunnata sellaisille, jotka katsovat nenäänsä pidemmälle.
– Duunaritasolla koulutus on usein täsmäräätälöityä johonkin asiaan ja sidoksissa nimenomaiseen työtehtävään.
Onko asiassa tapahtunut muutosta?
– Duunaritason koulutus näyttää jopa vähentyneen. Vielä kaksi vuotta siten joka toinen osallistui koulutukseen, nyt kaksi viidestä.
– Se on hieman traagista. Oletusarvohan on, että tuottavuutta kasvatetaan koulutuksella, mutta tosiasiassa koulutus vähenee. Koulutus osuu yhä harvemmalle ja se on lyhytaikaisempaa.
Onko julkisten ja yksityisten alojen välillä eroja?
– Julkisella puolella henkilöstökoulutus on yleisempää. Usein pätevyysvaatimukset edellyttävät jatkuvaa koulutusta ja osaamisen ylläpitämistä, esimerkiksi hoitotyössä.
– Toisaalta teollisuudessa työvälineiden ja työmenetelmien muutokset pakottavat satsaamaan osaamisen ylläpitämiseen.
Mitä koulutuksen tasaisemmalle jakautumiselle voitaisiin tehdä, jos katsotaan koulutusta tarvittavan kaikilla työelämän tasoilla?
– Jos työnantaja ei lisää koko henkilöstön koulutusta, voitaisiin luopua työnantajan verovähennyksestä ja koulutuskorvauksesta.
– Yhteiskunnan tukipanokset pitää suunnata sellaisille, jotka katsovat nenäänsä pidemmälle.
Miten työntekijöiden osaamisen päivittämistä pitäisi edistää työpaikoilla?
– Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat pitää saada kaikille työpaikoille. Työnantajan pitää sitoutua henkilöstöön, koska henkilöstökin haluaa sitoutua työpaikkaan.
Tarvitsevatko pienet ja keskisuuret yritykset tukea henkilöstökoulutukseen?
– Pk-yrityksissä yhdenkin ihmisen poissaolo koulutuksen vuoksi on isompi asia kuin isoissa yrityksissä. Osaamisen päivittäminen ja vieläpä ajoissa on kuitenkin usein pk-yrityksen elinehto.
– Pk-yritykset tarvitsevat henkilöstökoulutuksen rahoittamiseen uuden mallin. Valtio voisi maksaa kuluista puolet ja yritykset toisen puolen.