Viimeinen sana
Valtio ulkoisti viime vuonna vesistöjen seurannan Lappia ja Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta Ramboll Finland Oy:lle. Kilpailutuksen hävinneet syyttävät yhtiötä hintasodan käynnistämisestä ja saalistushinnoittelusta.
Kansan Uutiset kertoo tästä tänään kansijutussaan. Vesistöjen näytteenoton kilpailuttaminen ja siirtäminen valtiolta yksityiselle monikansalliselle yritykselle on edennyt hipihiljaa toisin kuin Anne Bernerin (kesk.) karille ajanut väylien yhtiöittäminen.
Vastuu vesistöjen tilan seurannasta on ELY-keskuksilla. Kilpailutuksella on haettu kustannussäästöjä. Ympäristöministeriön edustaja väittääkin, että säästöjä on syntynyt.
Kaikki on siis hyvin? Uudenmaan ELY-keskuksesta tulee aivan erilainen viesti. Kilpailutuksessa jättipotin saanut Ramboll oli aika pihalla aloittaessaan näytteidenoton. Myös hinnoittelun epäillään olevan pielessä. Laatua ei voi syntyä liian pienellä budjetilla.
Epäilyttävää on, että säästöjä haetaan näytteidenottoa harventamalla ja analyysejä karsimalla.
Vesien näytteenoton ja laboratoriopalvelujen siirtäminen yritykselle saattaa tuntua pieneltä asialta. Kyse on miljoonien hankinnasta. Pieniltä vaikuttavia siirtymiä valtiolta ja kunnilta yksityisille yritykselle hallitus tekee systemaattisesti.
Sote-uudistuksesta on tulossa kaikkien aikojen suurin palvelujen siirto julkiselta sektorilta yrityksille. Yksityiset yritykset eivät ole vihollisia ja sinänsä vastustettavia. On kummallista, että valtio purkaa ehdoin tahdoin toimivia järjestelmiä.
Vesien näytteenoton kilpailutuksessa mukana olleet arvostelevat kilpailutusta epäreiluksi. Kaikilla tarjoajilla ei ollut tiedossa, että valtio maksaa yksityisiin yrityksiin siirtyville työntekijöille vuoden palkan. Luonnontieteilijät pistettiin kilpailuttamaan ilman osaamista.
Valtio jakaa Rambollille yritystukea palkkatuen muodossa. Irtisanottujen työntekijöiden kannalta tämä on hieno asia. Mutta näyttää siltä, että palveluja halutaan siirtää yrityksille hinnalla millä hyvänsä.
Jos Ramboll on alihinnoitellut työnsä, kuten arvioidaan, se kostautuu vesien laadussa. Kolmen plus yhden optiovuoden jälkeen Rambollilla saattaa olla vain harvoja kilpailijoita tai ei kilpailijoita lainkaan. Muut on syöty markkinoilta.
Valtio maksaa seuraavan kilpailutuksen yhteydessä, mitä yritys vaatii. Lyhytnäköinen säästöjen hakeminen saattaa synnyttää jatkossa ison laskun.
Suomi on pieni maa. Ramboll Finland Oy:llä on näppinsä pelissä myös valtion sataprosenttisesti omistaman Terrafamen ylösajoyrityksessä. Se on tehnyt selvityksen, jossa todistetaan Terrafamen kansantaloudellista kannattavuutta. Nämä laskelmat olivat muun muassa pohjana, kun hallitus päätti 100 miljoonan lisäpääomituksesta Terrafamelle.
Ramboll on ollut myös konkurssiin menneen Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj :n YVA-konsulttina. Se on selvittänyt muun muassa Talvivaaran kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutuksia. Tämä tapahtui ennen kuin kaivoksella alkoivat mittavat ympäristöongelmat.
Konsulttia ei voi syyttää kehnoista päätöksistä. Konsulteillahan ei ole tunnetusti mitään vastuuta tyhmistä päätöksistä.