Viimeinen sana
Ensin osa maailmaa seurasi naureskellen ja hämmentyneenä Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjaa. Nyt sama maailma pitää uskomattomana Donald Trumpin valintaa presidentiksi.
Muutos selätti jatkuvuuden näissä vaaleissa. Muutos kanavoitui poliittisen eliitin – myös omassa puolueessaan republikaaneissa – ulkopuoliseksi koettuun Trumpiin.
Presidentti Barack Obaman piti edustaa muutosta, mutta suuri osa demokraateistakin pettyi. Yksi merkki tästä oli Bernie Sandersin vahva menestys demokraattien esivaalissa.
Keskiluokka on pelännyt tulevaisuutensa puolesta jo pitkään. Sosiaalinen nousu – amerikkalainen unelma – on katkennut monilta, mikä on kasvattanut tyytymättömyyttä pitkään.
Trump voitti vihalla ja aggressiolla, mutta vaalivoittonsa jälkeen hän esiintyi sovittelevasti kansakunnan yhdistäjänä. Kampanjansa hän voitti lietsomalla tietoisesti ihmisten vihaa poliittista eliittiä ja poliittista järjestelmää kohtaan.
Make America Great Again -kampanjatunnus osui ja upposi tyytymättömiin. Trump joutuu lunastamaan lupauksensa, muodossa tai toisessa.
Yhdysvaltain puoluekartta on kovan muutoksen kourissa. Sandersin vahva menestys pakotti demokraatit hyväksymään puolueen valtavirtaa vasemmistolaisemman vaaliohjelman.
Osa hänen kannattajistaan ilmoitti jättävänsä äänestämättä Hillary Clintonia. Sandersin perintö elää. Jää nähtäväksi, miten pitkälle se kanavoituu demokraatteihin tai johonkin muuhun kansalaisliikehdintään.
Myös republikaanit ovat monella tavalla hajalla. Näkyviä ja vaikutusvaltaisia republikaanivaikuttajia sanoutui joukoittain irti Trumpin ehdokkuudesta. Moni näkyvä republikaani ilmoittautui Clintonin tukijaksi.
Tuleeko republikaaneista trumpisteja vai lähestyykö Trump edustajainhuoneen ja senaatin enemmistön saaneita republikaaneja? Presidentillä on etenkin ulkopoliittista valtaa, ja moni Trumpia inhonnut poliitikko kääntänee takkinsa.
Republikaaneilla on nyt tuhannen taalan paikka, kun puolue sai värisuoran. Yhtenäisenä puolue pystyy tekemään suuriakin muutoksia toisin kuin Obama, joka taisteli kongressin ja edustajainhuoneen republikaanienemmistön kanssa.
Trumpin jälkeinen Yhdysvaltain ulkopolitiikan linja on herättänyt suuria pelkoja myös Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa. Henki on ollut, että Eurooppa pärjätköön omillaan.
Trump ilmoitti ensimmäisessä kannattajilleen pitämässään puheessa haluavansa yhteistyötä laajasti, kunhan se palvelee Yhdysvaltain etua. Ulkopoliittinen linja on suuri mysteeri. Trumpin ulkopoliittisesta ajattelusta ei kampanjan aikana saanut tolkkua.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli toiveikas keskiviikkona, että Trumpin valinta mahdollistaisi USA:n ja Venäjän suhteiden kohentumisen. Hän toivoi jopa Syyrian solmujen avautumista.
Hän uskoi myös Yhdysvaltojen suhteiden niin Suomeen kuin Euroopan unioniinkin jatkuvan entiseen malliin.
Sisäpoliittisesti iso kysymys on, miten Trump pystyy yhdistämään syvästi erilaisiin leireihin jakautuneen maan. Nyt rajat eivät kulje pelkästään mustien ja valkoisten välillä. Trumpin tulilinjalla ovat olleet niin maahanmuuttajat, islamilaiset, vähemmistöt kuin naisetkin.