SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tyrmäsi perustulon viime viikon Kansan Uutisissa (7.10.). Hän perusteli näkemystään sillä, että perustulo on liian kallis, että se lisää matalapalkkatyötä, että osa palkasta siirrettäisiin yhteiskunnan maksettavaksi, ja että se kannustaisi ihmisiä työttömyyteen.
Perustelut ontuvat, sillä matalapalkkatyö lisääntyy jatkuvasti. Perustulo parantaisi matalapalkkatyöhön pakotettujen toimeentuloa ja poistaisi heitä ruoskivan sosiaaliturvabyrokratian.
Palkkaa siirretään yhteiskunnan maksettavaksi palkattomien harjoittelujen, kuntouttavan työtoiminnan ja muiden porsaanreikien kautta, eikä SAK ole kyennyt tekemään asialle yhtään mitään. Perustulo takaisi orjatyön oravanpyörässä pyöriville henkilöille mahdollisuuden säälliseen elämään ja mahdollisuuden valita.
Perustulo poistaisi keskitettyjen palkkaratkaisujen tarpeellisuuden lopullisesti.
Kun työtä ei ole pakko ottaa vastaan, myös työnantajien on parannettava toimintaansa, vaikka ammattiyhdistysliike ei siihen painostaisi. Työttömiä ruoskiva nykyinen sosiaaliturvakoneisto takaa työnantajille ikuisen pelon avulla työllistettyjen armeijan.
Toivon, että SAK teettää laskelman siitä, paljonko tuloveroa valtio menettää vuodessa maksuttomien työharjoitteluiden ja kuntouttavan työtoiminnan kautta. Ne molemmat pitää tulkita EU-oikeuden kieltämäksi kotimaisille yrityksille maksettavaksi valtiontueksi. Kun tähän lisätään sosiaaliturvan pyörittämisen suorat kulut ja siitä yhteiskunnallisena pahoinvointina aiheutuvat välilliset kulut, perustulo on kannattava utopia.
SAK vastustaa perustuloa siksi, että tämä uhkaa sen asemaa. Perustulo poistaisi keskitettyjen palkkaratkaisujen tarpeellisuuden lopullisesti.
Tähän asti ne ovat lähinnä palvelleet yritysten etua. Nousukaudella palkkakehitystä on hillitty keinotekoisesti, ja laman aikana leikkaukset ovat menneet läpi heittämällä.
Jos SAK ja sen alaiset ammattiliitot aikovat menestyä tulevaisuudessa, niiden pitää luopua täystyöllisyyden tavoittelusta ja pystyä kehittämään malli, joka varmistaa oikeudenmukaisen tulonjaon myös työvoiman ulkopuolella oleville.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.