Viimeinen sana
Rillumarei-taiteilijat alkoivat saada arvostusta 1960-luvun lopulla. Jätkän kulttuuripäiviä alettiin viettää vuonna 1968. Toivo Kärkeen ja Reino Helismaahan henkilöitynyttä musiikki- ja elokuvatyyliä syytettiin aiemmin kansan maun pilaamisesta, mutta nyt siitä alettiin löytää arvoja, jotka ihmetyttivät tekijöitä itseäänkin.
Näinhän se populaarikulttuurissa usein menee. Ensin kauhistellaan, sitten kaunistellaan. 1970-luvulla kauhisteltu punk on nyt kulttuuria, joka kelpaa museoihin ja näyttelyihin. Lontoon British Libraryssä muisteltiin kesällä punkia ja Suomen Postimuseoon tulee ensi vuoden lopulla Pienlehtiä ja punk-kirjeitä -näyttely.
Punkia muistellaan, koska vuonna 1976 ilmestyivät ensimmäiset varsinaiset punk-levyt, kuten Ramonesin Ramones, Sex Pistolsin ensimmäiset singlet ja perustettiin The Clash -yhtye – muun muassa.
Suomessa muistelut on hyvä aloittaa vasta vuoden kuluttua, sillä uusi raaka, nopea, kantaa ottava ja vähän soittotaitoa vaativa tyyli rantautui meille varsinaisesti vasta vuonna 1978. Love Recordsin loppusuorallaan julkaisema Pohjalla-levy kertoi yhdessä Pelle Miljoonan ensilevyn kanssa, kuka nyt näyttää suunnan.
Punk oli pinnalta risoja vaatteita ja hakaneuloja. Pinnan alla se oli toimintaa, jota kutsuttiin omaehtoisuudeksi. Tehtiin juttuja itse. Kuka tahansa saattoi perustaa bändin, koska soittotaidolla ei ollut väliä, sanottavalla oli.
Jos ei osannut soittaa edes sen vertaa, niin aina oli mahdollista kertoa niistä, jotka osasivat. Aikana ennen internetiä Suomessa tehtiin satoja pienlehtiä juuri vuonna 1978 aloittaneen ja vähän suuremmaksi kasvaneen Hilseen mallin mukaan. Ne olivat käsinkirjoitettuja ja monistettuja lehtiä, jotka kertoivat bändeistä ja punkiin liittyvistä ilmiöistä. Lehtiä myytiin kädestä käteen.
Elokuun lopussa päättyi Oranssin, Musiikkiarkisto JAPAn sekä Nuorisotutkimusseuran Mihin jäi punk? -muistitiedon keruu suomalaisen punkin ensimmäisestä aallosta. Ja mikä riemukkainta, verkko-osoitteessa http://oranssi.net/pienlehdet/lehdet.html on skannattu valtaisa määrä vuosina 1977–1982 ilmestyneiden punk-lehtien kokonaisia numeroita.
Mitä on punk? Sen kiteytti Pelle Miljoona jo ensimmäisellä levyllään: ”Tosi punk on taistelua sinun puolestasi / älä ole kuten muut vaan löydä oma itsesi.”
Muistitiedon keruussa vuonna 1958 syntynyt punk-veteraani taas kiteytti saman näin: ”Mun punk on vieläkin sitä, että haluan olla tietoinen mitä maailmassa tapahtuu ja en diggaa oman navan kaivelijoista, joita varsinkin näinä aikoina tuntuu löytyvän.”
Punk oli vihaista ja yksinkertaista musiikkia, mutta sen piiriin hakeutui soittajia, joista on myöhemmin tullut osa kansallista äänimaisemaa. Punkilla aloittaneet Ismo Alanko ja Eppu Normaali esiintyvät nykyään vaikka sinfoniaorkesterin säestyksellä.