Rio de Janeiro järjestää ensimmäisenä Etelä-Amerikan mantereen kaupunkina kesäolympialaiset 5.-21. elokuuta. Kisojen järjestysnumero on 31.
21. kesäolympialaiset järjesti Kanadan Montreal, 40 vuotta sitten, 17.7.-1.8.1976.
Lehdenteko oli 40 vuotta sitten aivan toista kuin nykyään. Kansan Uutisten kirjapaino ja toimitus sijaitsivat 1970-luvulla Kotkankadulla.
Lehti meni useimmiten kiinni vasta puolenyön jälkeen.
Silti Montrealin olympialaiset olivat haaste seitsemän tunnin aikaeron takia. Aamupäivän kilpailut ehtivät Suomessa seuraavan päivän lehteen, iltakilpailut vasta seuraavan päivän.
Toimittajalle kisakomennus merkitsi työtä vuorotta. Puolitoista vuotta aikaisemmin urheilutoimittajan työt aloittaneelle Montrealin olympiakomennus oli paitsi mieluinen myös koko 40-vuotisen uran paras koulu. Aamupäivän kisaselostukset naputeltiin kisapaikoilla, mutta päivän ja illan raportit vasta majoituspaikassa Montrealin yliopiston opiskelija-asunnossa. Illalla yliopistolle ehti puolenyön maissa, sitten juttujen kirjoittelua aamukahteen tai -kolmeen, yöpuulle ja seitsemältä aamupalalle ja pressibussilla puolen tunnin matka kisapaikoille.
Tekstit reikänauhalle ja telexiin
Yön tuotokset jätettiin aamulla lehdistökeskukseen. Siellä neitokaiset kirjoittivat tekstit uudelleen reikänauhalle ja lähettivät jutut lennätinlinjaa pitkin Helsinkiin. Lehden toimituksessa oli kaukokirjoitin (telex), paperille tulostava kirjoituskonetta muistuttava laite.
Juttu vietiin kirjapainoon, jossa tekstit ladottiin kuumaladontakoneella. Latomakone valoi ladotut rivit lyijystä, antimonista ja tinasta koostuneeseen seokseen. Riveistä tehtiin palstoja ja palstat puristettiin sivupohjille. Harvalla on enää kokemusta kirjapainon kuumaladonta-ajoista. Ja esimerkiksi ”Vehkasta”, joka Kansan Uutisten kirjapainossa usein työskenteli nortti suupielessä pikkutunneilla tisurina, päivystäjänä.
Enää juttua ei tarvitse kirjoittaa kolmeen kertaan. Nyt enää toimittaja kirjoittaa jutun, jota sitten siirrellään ja muokkaillaan prosessissa.
Uuden teknologian hienous on, että lehtien deadline on aikaistunut useita tunteja?
Kolmet kisat boikotissa
Riolla on omat kisahuolensa, mutta niin oli Montrealilla ja sen jälkeläisilläkin. Montrealin kisoja 1976 varjosti Afrikan maiden poisjäänti, 1980 Moskovaa länsimaiden boikotti ja 1984 Los Angelesia itäblokin vastaboikotti.
Münchenin olympialaiset 1972 muistetaan verilöylystä, kun palestiinalaisterroristit ottivat 11 israelilaista olympiaedustajaa olympiakylässä panttivangeiksi. Epäonnistunut vapautusyritys johti kymmenen panttivangin sekä viiden terroristin kuolemaan.
Urheilua ja politiikkaa ei käytännössä voi erottaa toisistaan, tuli ainakin todistetuksi.
Viren yksi kisojen supereista
21 Afrikan maata boikotoi kisoja Uuden-Seelannin osallistumisen vuoksi. Uusi-Seelanti oli kisannut Etelä-Afrikan kanssa rugbyssä samana vuonna.
Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ei katsonut voivansa sulkea Uutta-Seelantia kisoista, koska rugby oli tuolloin olympialaisten ulkopuolinen laji. Kisoja boikotoi eri syistä myös kymmenkunta muuta maata.
Urheilullisesti kisat olivat kuitenkin täysipainoiset. Suomi saavutti kisoissa neljä kulta- ja kaksi hopeamitalia. Lasse Viren uusi neljän vuoden takaisen saavutuksensa 5 000 ja 10 000 metrin voitoilla, Pertti Ukkola voitti Suomelle olympiakultaa painissa ensi kertaa sitten vuoden 1956 ja Pertti Karppinen voitti Suomen kautta aikojen ensimmäisen kultamitalin soudussa. Karppinen uusi sitten temppunsa Moskovassa ja Los Angelesissa.
Antti Kalliomäki voitti olympiahopeaa seiväshypyssä ja Hannu Siitonen keihäänheitossa.
Lasse Virenin ohella kisojen tähtiin kuuluivat romanialainen Nadia Comaneci, joka sai ensimmäisenä telinevoimistelijana suorituksestaan täydet 10 pistettä, painonnostaja Vasili Aleksejev, keskimatkojen juoksija Alberto Juantorena ja toinen kuubalainen, nyrkkelijä Teofilo Stevenson. Prinsessa Anne osallistui ensimmäisenä brittikuninkaallisena olympialaisiin. Hän oli maansa ratsastusjoukkueen jäsen. Prinsessa Anne oli muuten ainoa naiskilpailija, jolle ei suoritettu sukupuolitestiä.
Kaksilla rattailla
Suomi liittyi rintamaan, joka johti Afrikan maiden poisjääntiin. Suomi äänesti kansainvälisen yleisurheiluliiton kokouksessa Etelä-Afrikan ja Uuden Seelannin puolesta afrikkalaisvaltioita vastaan. Urheiluliiton puheenjohtaja Yrjö Kokko vieläpä ehdotti, että yleisurheilu lähtisi pois olympiaperheestä. Hän arveli, että useat muut urheilumuodot seuraisivat perässä. Näin ei ole 40 vuodessa tapahtunut ja olympiakisat voivat hyvin.
Lasse Virenin toinen olympiatupla aiheutti ihastusta, mutta monet kotimaiset mediat paikan päällä närkästyivät olympiavoittajan käyttäytymisestä. Viren vältteli toimittajia ja vastaili lyhyesti ja ympäripyöreästi. Yleinen epäilys oli, että Viren avasi asioitaan vain Apu-lehdelle. Yrjö Kokko kun oli leimallisesti A-lehtien mies ja yhtiön johtotehtävissä. Kokon kausi SUL:n puheenjohtajana jäikin kahteen vuoteen.
Nemethin avaus kipsasi muut
TUL:n yleisurheilijoista suurimmat odotukset kohdistuivat keihäri Seppo Hoviseen, joka oli koko kesän heitellyt hurjia kaaria. Hovinen olikin karsinnan ykkönen (89,76). Unkarin Miklos Nemethin finaalin ensimmäisenä kilpailijana ensimmäisellä heitolla kiskaisema hurja ME-kaari 94,58 kipsasi kanssakilpailijoita. Parhaiten toipui Hannu Siitonen, joka heitti ensimmäisellään 87,92. Se riitti olympiahopeaan. Siitonen selvitti karsinnan viimeisenä miehenä (79,38). Myös Hovisen tulos 84,26 (7:s) oli kohtuullinen.
Markku Laine ja Antti Loikkanen juoksivat 1 500 metrin eri alkuerissä saman ajan 3.45,32. Kokemattomuus näkyi ja jatkopaikat jäivät kauaksi. Myös Ossi Karttunen jäi 400 metrillä alkueriin (47,45), mutta 4×400 metrillä viestijoukkue oli kahdeksas. Aika oli kuitenkin yli viisi sekuntia heikompi kuin edellisissä olympiakisoissa 1972, jolloin Suomi juoksi kaiketi ikuiseksi jäävän SE:n 3.01,12 (6:s).
Porua aiheutti, ettei 20-vuotiasta kävelijää Reima Salosta valittu Montrealiin. Uransa alkuvuosina Salonen oli nimenomaan kova 20 kilometrin kävelijä. 50 kilometrin kävely ei ollut tuolloin olympiaohjelmassa, joten lajin MM-kisa järjestettiin samana syksynä Malmössä. Salonen otti pronssimitalin. Olympia- ja yleisurheilun vahva mies Jukka Uunila on myöhemmin tunnustanut, että Salonen olisi kisapaikkansa ansainnut siinä kuin moni muukin.
Kosunen ainoa nyrkkivoittaja
Nyrkkeilyssä suomalaisista pystyi ainoana voittoon, jopa kahteen, Kalevi Kosunen. TUL:n mies voitti ensin Maurice Richard Arenalla Uruguayn Juan Sassinon ja perään Ruotsin Leo Vainosen. Kuuban Rolando Garbey, maailmanmestari ja edelliskisojen kakkonen, oli liikaa. Kolme vuotta myöhemmin Kosunen voitti EM-pronssin.
Arpaonnikaan ei suosinut. Jorma Taipale sai heti vastaansa Neuvotoliiton maailmanmestari Rufat Riskijevin. Kehätuomarin keskeytyksellä hävisi myös edellisvuoden Euroopan mestari Kalevi Marjamaa Riskijevin maanmiehelle Valeri Rashkoville. Lasse Friman taipui Kanadan Chris Clarkelle.
Kovimpaan kouluun joutui raskaan sarjan Pekka Ruokola. Hän pääsi suoraan kolmannelle kierrokselle vapaa-arvan ja luovutuksen (afrikkalainen vastustaja/boikotti) ansiosta.
”Ruokola ei ehtinyt antaa kamppailussa ainoatakaan iskua. Teofilo Stevenson sen sijaan pudotti jo 52 sekunnin kuluttua vastustajansa kanveesiin…. Toisen otteluminuutin alussa Ruokola jälleen polvistui.”
”Jatkoa seurasi. Puolen minuutin kuluttua Pekka oli jälleen kanveesissa, otti pakolliset kahdeksaan, kunnes kehätuomari komensi suomalaisen nurkkaukseensa” (lainaus KU:sta).
Ruokolaa tai päävalmentaja Leo Jokelaa ei haastatteluun kuulunut. Täysin selväksi ei siis tullut osuiko Stevenson oikeasti kertaakaan. Selvää oli, että Ruokola pelkäsi. Mutta kuka ei olisi?
Montrealin kisojen menestyksekkäin maa oli Neuvostoliitto 125 mitalillaan (49 kultaa, 41 hopeaa, 35 pronssia) ennen DDR:ää 90 (40,25, 25) ja USA:ta 94 (34, 35, 25). Suomi oli yhdestoista 6 (4, 2, 0).
Paljon on maailma ja voimasuhteet 40 vuodessa muuttuneet. Venäjä ei tunnetuista syistä (doping) jyllää Riossa, DDR:ää ei enää edes ole ja Suomikin saa vain haaveilla neljästä olympiakullasta.
Kirjoittaja työskenteli urheilutoimittajana Kansan Uutisissa 1975–1985 ja raportoi noina vuosina Montrealin ja Moskovan olympiakisoja sekä useiden lajien MM- ja EM-kisoja paikan päällä.