Kiertäessäni kesäisen Suomen markkinatapahtumia, olen huomannut miten ihmiset ympäri maata kantavat huolta erityisesti kahdesta asiasta. Ongelmana ei koeta pakolaisia tai islamia, vaan liian korkeaa työttömyyttä sekä pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja pärjäämistä.
Pienituloisten eläkeläisten pärjäämisestä onkin syytä olla huolissaan. Valtiovarainministeriö selvitti hallituskauden alussa, mihin väestöryhmiin Sipilän leikkaukset eniten kohdistuvat. Kävi ilmi, että eniten kärsivät ikääntyneet ja eläkeläiset sekä lapsiperheet.
Vaikka vaalien alla kaikki puolueet vakuuttivat olevansa sitoutuneita pienituloisten eläkeläisten asemaan parantamiseen, tekivät keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus kuitenkin tällaisen arvovalinnan.
Keskustelua eläkepolitiikasta on myös herättänyt Kimmo Kiljusen aloite taitetun indeksin korjaamisesta. Siinäkin keskustelussa monesti unohtuu, että indeksin korjaamisesta eivät hyödy kaikista pienimmillä tuloilla sinnittelevät eläkeläiset, kuten kuluttajahintaindeksiin sidottujen takuueläkkeen ja kansaneläkkeen sekä asumistuen varassa elävät. Heidän joukostaan löytyy valtavasti ihmisiä, joilla ei riitä rahaa ruokaan ja esimerkiksi lääkkeisiin.
Oikeudenmukaisen eläkepolitiikan lähtökohtana tulee olla kaikista pienituloisimpien eläkeläisten ja paljon sairastavien iäkkäiden aseman parantaminen. Korottamalla takuueläkettä ja kansaneläkettä sekä lisäämällä kohtuuhintaista ja esteetöntä asumista parannetaan pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja saadaan elinkustannukset alenemaan. Myös työ- ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen helpottaminen hyödyntäisi sitä suurta joukkoa eläkeläisiä, joilla on pieni työeläke.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohtuuhintaisuutta sekä perusterveydenhuollon maksuttomuutta edistämällä, sekä pienentämällä lääkkeiden ja kuljetusten omavastuita, helpotetaan paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa.
Myös eläkeläisten verokohteluun puuttumalla on mahdollista parantaa eläkeläisten asemaa. Vasemmistoliiton veromalli perustui lähtökohtaan, jossa kaikkia tuloja verotetaan progressiivisesti saman asteikon mukaan. Silloin ei olisi väliä, onko saatu tulo palkka-, eläke-, pääoma- vai etuustuloa.
Hallitus kaavailee parhaillaan veroalennuksia palkansaajille. Mikäli verovähennykset toteutetaan vain työtulovähennystä korottamalla, syventää se entuudestaan palkansaajien ja eläkeläisten sekä työttömien välistä epäsuhtaa verotuksessa. Tämä kehitys on huolestuttava erityisesti siksi, että verotuksen oikeudenmukaisuus on keskeistä ihmisten veronmaksuhalukkuudelle.
Suomen kaltaisessa maassa saamme leikkauspolitiikasta huolimatta edelleen mahtavasti vastinetta maksamillamme veroille, mutta kansalaisilla on oltava oikeus luottaa siihen, että oikeudenmukaisuuden periaate toteutuu – jokainen maksaa maksukykynsä mukaan. Tällä hetkellä periaate ei toteudu kaikkein pieni- tai kaikkein suurituloisempien kohdalla.