Viimeinen sana
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa kuolemanrangaistuksen vallankaappausta yrittäneitä varten. Johtaja näyttää kovuutensa rikollisuutta kohtaan ja samalla muutamasta vastustajasta pääsee hyvin eroon.
Monen turkkilaisen mielestä tuo kuulostaa hienolta ja arvokkaalta. Minusta tuo tuntuu kamalalta ja arvottomalta.
Erdoğanin haluaman kuolemanrangaistuksen yksityiskohtia emme tiedä. Erdoğan on puhunut kuolemanrangaistusten käyttöönottamisesta takautuvasti.
Monen turkkilaisen mielestä tuo tuntuu oikeudenmukaiselta ja oikeamieliseltä. Minusta tuo tuntuu laittomalta ja väärämieliseltä.
Onpa Erdoğanin malli millainen tahansa, vallankaappausta yrittäneiden jälkeen teloitetaan Turkissakin vähemmän koulutettuja ja köyhiä ihmisiä. He asuttavat maailman kuolemansellit ja elinkautisosastot.
Edelleen monen valtionjohtajan mielestä rikollisuus vähenee kovin rangaistuksin. Tutkimusten mukaan kuolemanrangaistus ja vankeusrangaistusten koventaminen eivät vähennä rikollisuutta.
Brittiläinen Guardian-lehti haastatteli toukokuussa meksikolaista huumekartellia pitkään johtanutta Sandra Ávila Beltránia. Toimittaja kysyi Beltránilta, millä tavalla hän puuttuisi huumeväkivaltaan. Beltránin mukaan ensin pitää hyökätä köyhyyden kimppuun.
”Köyhyys aiheuttaa väkivaltaa. Ensin sinusta tulee rikollinen ja sitten väkivaltainen.”
Elämme ääripäiden maailmassa. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Aiemmin maailmassa erot olivat suuria erityisesti maiden ja alueiden välillä. Nykyään syrjäytyneitä on paljon kaikkialla.
Lisäksi syrjittyjen vähemmistöryhmien edustajat tekevät rikoksia muita enemmän. Esimerkiksi Yhdysvalloissa mustien osuus vankilassa on suuri heidän väestöosuuteensa nähden.
Kuolemanrangaistus on jollain tasolla voimassa kaikissa maailman kymmenessä väkirikkaimmassa maassa ja viidessätoista kahdestakymmenestä väkirikkaimmasta. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan yhä pienempi joukko maita teloittaa aiempaa enemmän ihmisiä.
Kehitys näyttää menevän yhä enemmän tähän suuntaan, sillä viime vuonna ensimmäisen kerran maailmassa oli enemmän kokonaan kuolemanrangaistuksen kieltäviä kuin sen sallivia maita.
Suomalaisen väitöskirjan mukaan nuorisorikollisuuden ennusmerkit ovat rikkinäinen perherakenne, vanhempien alhainen koulutustaso, lapsen käytösongelmat ja hyperaktiivisuus. Suomen vankiloissa istuu koko väestöön nähden moninkertainen joukko pelkän peruskoulun käyneitä ihmisiä.
Rikollisuutta torjutaan ja ehkäistään tutkimusten mukaan muun muassa lastensuojelulla, perheitä tukemalla sekä vähentämällä köyhyyttä, työttömyyttä ja alkoholin käyttöä.
Lisäksi auttavat vaikkapa investoinnit asumisoloihin, työllisyyteen, koulutukseen, mielenterveyteen ja huume- ja alkoholinhoito-ohjelmiin.
Rangaistusten sijasta hyvänä pelotteena toimii kiinnijäämisriski.
Aikaisessa vaiheessa aloitetut väliintulot rikolliseen kehitykseen ovat kustannustehokkaita. Kuolemanrangaistus Yhdysvalloissa maksaa elinkautista enemmän muun muassa moniportaisen valitusjärjestelmän vuoksi. Vankilarahoillekin löytyy varmasti parempaa käyttöä kaikkialla.