Britannian uusi ulkoministeri Boris Johnson on tunnettu värikkäistä ja vähemmän diplomaattisista möläytyksistään, jotka hyvinkin vetävät vertoja erään pienen pohjoisen maan ulkoministerin puheille.
Ennen poliittista uraansa Johnson oli konservatiivisen brittilehden Telegraphin kirjeenvaihtajana Brysselissä, ja hän oli yksi brittien EU:ta pilkkaavan genren mestarihahmoista.
Myös poliitikkona Johnson on usein esittänyt värikkäimmät ilmaisunsa kirjallisesti, lehtien kolumneissa.
Brittimedia on eilen ja tänään koonnut listoja tunnetuimmista ”borismeista”.
Kannibaalit ja muut villit
Monet Johnsonin tokaisuista flirttailevat rasismin kanssa.
Tony Blairin vieraillessa Afrikassa vuonna 2002 Johnson kirjoitti ”lippua heiluttavista neekerikakaroista” (halventava sana on englanniksi piccanines).
Johnson jatkoi: ”Hänen kerrotaan olevan pian Kongossa. Epäilemättä Kalashnikovit vaikenevat, viidakkoveitset eivät enää pilko ihmislihaa ja heimosoturit ratkeavat vesimelonihymyyn nähdessään suuren valkoisen päällikön laskeutuvan suuressa valkoisessa brittiläisten veronmaksajien kustantamassa linnussaan.”
Samana vuonna Johnson puntaroi kolonialismin vaikutuksia Ugandaan: ”Jos alkuasukkaat olisi jätetty oman onnensa nojaan, he eivät olisi voineet turvautua mihinkään muuhun kuin hiilihydraattitarpeensa tyydyttämiseen pisankibanaaneilla.”
Vuonna 2006 Johnson kirjoitti Britannian puolueista: ”Kymmenen vuoden ajan konservatiivit ovat tottuneet Papua-Uusi-Guinean tyyppisiin kannibalismin ja päällikköntappamisen orgioihin, niinpä voimme nyt iloisesti yllättyneinä katsoa työväenpuolueen nielevää hulluutta”.
Yhdysvaltain poliitikot
Johnson oli tyytymätön, kun presidentti Barack Obama poisti tämän vuoden maaliskuussa Winston Churchillin rintakuvan toimistostaan.
”Joidenkin mielestä tässä oli kyse [Obaman] osittain kenialaisesta syntyperästä johtuvasta vastenmielisyydestä Brittiläistä imperiumia kohtaan”, kirjoitti Johnson.
Vuonna 2007 Johnson luonnehti Hillary Clintonia näin: ”Hänellä on värjätyt vaaleat hiukset ja nyrpeä suu sekä teräksensininen katse, aivan niin kuin sadistisella mielisairaalan hoitajalla.”
Maaliskuussa 2016 Johnson kirjoitti Donald Trumpista, että tämä ”on järjiltään” ja osoittaa ”ällistyttävää tietämättömyyttä”.
Erdogan ja vuohet
Vuonna 2005 lausui Kiinasta seuraavasti: ”Verrattuna vanhaan Brittiläiseen imperiumiin tai uudempaan Yhdysvaltain imperiumiin Kiinan kulttuurinen vaikutus on käytännössä olematon, eikä se ole siitä kasvamassa”.
Pari kuukautta sitten Johnson kirjoitti EU:n pyrkivän luomaan uudelleen Rooman imperiumin. ”Napoleon, Hitler ja monet muut ovat yrittäneet tätä, ja seuraukset ovat olleet traagisia. EU on yritys tehdä tämä toisenlaisilla metodeilla.”
Maaliskuussa 2015 sanoi Tel Avivissa, että israelilaisten tuotteiden boikotoiminen on ”täysin mieletöntä” ja sitä kannattavat vain ”vakosamettitakkiset, ulkonevahampaiset vasemmistolaiset brittiläiset yliopistoihmiset”.
Tämän vuoden toukokuussa Johnson voitti Spectator-lehden julistamassa kilpailussa tuhannen punnan pääpalkinnon parhaasta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogania pilkkaavasta runosta.
Runo on vaikea käännettäväksi, mutta siinä on kysymys vuohen kanssa parittelusta. Alkuperäisteksti kuului näin:
There was a young fellow from Ankara
Who was a terrific wankerer
Till he sowed his wild oats
With the help of a goat
But he didn’t even stop to thankera.