Väinö Riikkilä
1906–1969
Kirjallinen tuotanto koostuu viidestätoista kirjasta, joista kaksitoista on nuortenromaaneja. Pertsa ja Kilu -romaaneja on kuusi kappaletta. Kirjoitti nuortenromaanien lisäksi kaksi aikuisten romaania, omaelämäkerran ja kaksi näytelmää.
Eli Kotkan Karhulassa, jonka Suulisniemi on Pertsan ja Kilun tapahtumamiljöö. Muutti myöhemmin Raumalle, missä työskenteli Rauma-Repolan konepajan varastonhoitajana.
Nimikkoseura perustettiin Raumalle vuonna 1986.
Laivakello eli Pertsa ja Kilu -palkintoa on jaettu ansioituneille nuortenkirjai-
lijoille vuodesta 1996 lähtien.
Kumpi on parempi, vyö vai henkselit? Siitä otetaan selkoa Kotkan kaupunginteatterissa tämän kevään ja ensi syksyn aikana. Kirjailija Väinö Riikkilän nuortenromaaneihin perustuvassa Pertsa ja Kilu -näytelmässä peruutetaan 60 vuotta taaksepäin poikien asuinseudulle Kotkan Suulisniemeen.
– Pertsa on ihan samanlainen kuin nykypäivän heput, toteaa Pertsan roolissa nähtävä kotkalainen 16-vuotias Roni Mäkinen.
Kilua esittävä kotkalainen Konsta Lippo (20) taas tuumii, että monet 1950-luvun asiat ovat tämän päivän lapsille ja nuorille aivan uusia juttuja.
– Elämä ilman älypuhelinta voi näyttää ja tuntua oudolta. Seikkailu ei ole pelaamista, vaan se on aitoa elämää.
Pertsa ja Kilu -näytelmä on Kotkassa meneillään olevan Pertsan ja Kilun teemavuoden merkittävin tapahtuma. Näytelmän on Riikkilän romaanien pohjalta käsikirjoittanut 1970-luvulla Pertsa ja Kilu -tv-sarjassa Pertsaa esittänyt dramaturgi Tommi Auvinen.
– Pertsan näytteleminen oli minulle mieluisa kesätyö 40 vuotta sitten. Kirjoittaessani pääsin elämään noita hienoja hetkiä uudestaan, Auvinen totesi.
Ohjaaja Pia Lunkka luonnehtii Pertsan ja Kilun tarinaa kansallisomaisuudeksi, joiden maailma on nykypäivään verrattuna selkeä.
– Kirkkaassa vastakkainasettelussa hyvät ja pahat erottuvat toisistaan. Teemat ovat puhtaita ilman piilomerkityksiä.
Pertsa ja Kilu luovat osaltaan kuvan siitä, minkälainen maa Suomi oli sotien jälkeisinä jälleenrakennusvuosien aikana.
– Yhteiskunnassa on kenties nyt hieman samoja piirteitä näin taloudellisen laskusuhdanteen mainingeissa. Kekseliäinä vesseleinä Pertsa ja Kilu pärjäsivät silloin ja he pärjäävät myös nyt.
Pertsa ja Kilu on seikkailu, mutta se on myös tarina ystävyydestä.
– Tuntuu hienolta, kun Kilu on koko ajan siinä vierellä, Mäkinen toteaa.
Yhteisöllisyys oli reilut puoli vuosisataa sitten aivan toista kuin tänä päivänä: naapurin kakaroitakin oli lupaa komentaa.
Omanlaistaan yhteisöllisyyttä ohjaaja on luonut myös näytelmän ympärille. 15–70+ -vuotiaista harrastajanäyttelijöistä ja on syntynyt tiivis ryhmä, jolla on yhteinen tavoite.
– Parasta tässä prosessissa ovat ihmiset. Pertsa ja Kilu on ihmisen kokoinen näytelmä, ohjaaja Lunkka toteaa.
Kilua näytelevä Konsta Lippo on lukenut Pertsa ja
Kilu -kirjoja. Hän on nähnyt niihin pohjautuvan 2000-luvun alussa esitetyn tv-sarjan ja otteita 30 vuotta vanhemmasta tv-tuotannosta.
Liki kymmentä vuotta itseään nuoremman Kilun esittäminen on ollut Lipolle mieluisa kokemus.
– Ehkä minussa on vielä sitä pienen lapsen herkkyyttä, mitä Kilussakin on, Lippo otaksuu.
Pertsa ja Kilu selviävät seikkailustaan voittajina. Kunnon poikaseikkailulla on onnellinen loppu, mutta kumpi onkaan parempi: vyö vai henkselit?
Lisätietoja Kotkan Pertsa ja Kilu -juhlavuoden tapahtumista: www.kotka.fi/asukkaalle/kulttuuripalvelut/pertsajakilu2016
Väinö Riikkilä
1906–1969
Kirjallinen tuotanto koostuu viidestätoista kirjasta, joista kaksitoista on nuortenromaaneja. Pertsa ja Kilu -romaaneja on kuusi kappaletta. Kirjoitti nuortenromaanien lisäksi kaksi aikuisten romaania, omaelämäkerran ja kaksi näytelmää.
Eli Kotkan Karhulassa, jonka Suulisniemi on Pertsan ja Kilun tapahtumamiljöö. Muutti myöhemmin Raumalle, missä työskenteli Rauma-Repolan konepajan varastonhoitajana.
Nimikkoseura perustettiin Raumalle vuonna 1986.
Laivakello eli Pertsa ja Kilu -palkintoa on jaettu ansioituneille nuortenkirjai-
lijoille vuodesta 1996 lähtien.