Hallituksen viimeviikkoisessa sote-linjauksessa pyyhittiin pöytää niin uudistuksen tavoitteilla ja lähtökohdilla kuin työllisyysasteen nostopyrkimyksilläkin.
Alunperinhän sote-uudistuksen lähtökohdiksi määriteltiin perusterveydenhuollon kuntoon saaminen. Tavoitteena piti olla myös palveluketjujen toimivuuden parantaminen, niin että taataan sujuva silta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Olennainen päämäärä oli myös sekavan, monikanavaisen rahoitusmallin purkaminen.
Näillä tavoitteilla voidaankin nyt surutta viskata vesilintua. Hallitus on kylmästi haudannut alkuperäiset tavoitteet ja päättänyt valjastaa sote-uudistuksen kokoomuksen ajamaksi bisnesmahdollisuuksia tavoittelevaksi yksityistämisprojektiksi.
Sote-linjauksillaan hallitus kaataa ämpäri-tolkulla lisää sontaa naisvaltaisten alojen työllisyysnäkymille.
Hallituksen haaveena lienee se, että uudistuksen myötä aukeaa pienille terveyspalveluita tuottaville kotimaisille toimijoille mahdollisuus tuottaa sujuvaa lähipalvelua. Todellisuudessa homma menee kuitenkin niin, että isot ylikansalliset toimijat poimivat pienet markkinoilta yksi kerrallaan ja tallettavat voitot Panamaan verottajan ulottumattomiin.
Paitsi että hankkeella pistetään polvilleen julkiset palvelut, sillä myös varmistetaan se, ettei hommasta kanna kokonaisvaltaisesti vastuuta enää kukaan. Kun toiminta pirstaloidaan lukemattomiin eri yhtiöihin, saadaan demokratiakin sujuvasti pois päiviltä yhtiösalaisuuksien varjoon.
Samaan aikaan työmarkkinoilla koetetaan tosissaan vääntää kevään aikana kilpailukykysopimuksen nimissä jonkin sortin tupoa allekirjoitettavaksi. Homma joko onnistuu tai kaatuu pitkälti siihen, pystyvätkö osapuolet aidosti luottamaan toisiinsa.
Hallituksen suunnittelema sote-uudistus ei takuulla paranna sopimuksen syntymisedellytyksiä. Yhteiskuntasopimuksen hyväksymisen yhteydessä julkisilla aloilla työskentelevät saivat muun muassa lomarahojen leikkausten kautta reippaasti kuraa niskaansa. Sote-linjauksillaan hallitus kaataa ämpäritolkulla lisää sontaa naisvaltaisten alojen työllisyysnäkymille.
Lopuksi täytyy kuitenkin todeta, että kun tarpeeksi ympäriinsä huitoo niin, väkisinkin joskus osuu. Hallituksen kehysriihessä oli kuin olikin muutama valopilkku. Valtionosuuksien myöntäminen Raide-Jokerille ja Tampereen ratikalle lukeutuvat ehdottomasti näihin.
Esimerkiksi Tampereella lähestulkoon kaikki tulevat kaavoitushankkeet ovat perustuneet olettamaan, että ratikka saadaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti rakenteille ja valmiiksi. Ilman kehysriihen avustuspäätöstä näin ei välttämättä olisi tapahtunut.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja järjestötoimitsija.