Viimeinen sana
Verkkotiedustelun valmistelu otti vauhtia Pariisista ja sai lisäpotkua Brysselistä. Terrori-iskujen jälkeen ponnahtaa aina tarve tiedustelun laajentamiseen. Supon ja puolustusvoimien huolta työkalujen heikkoudesta on ymmärretty laajasti.
Yksimielisyyttä tiedustelun eduista ei ole. Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordströmin johdolla asiaa valmistellut työryhmä jätti eripuraisen esityksensä puolustusministeri Carl Haglundille (rkp.) viime vuoden tammikuussa.
Liikenneministeriö halusi säätää tiedustelusta perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Nyt onkin jo poliittisesti eri tilanne. Liikenneministeri Krista Kiurun (sd.) on korvannut kovan linjan Anne Berner (kesk.).
Ihmisten yksityisyyden urkinta on kipupiste. Poliisilla on jo nyt oikeus seurata rikoksesta epäillyn puhelinta ja viestiliikennettä luvanvaraisesti. Poliisi on käyttänyt osin holtittomasti oikeuksiaan muun muassa laiminlyöden ilmoitusvelvollisuuttaan.
Entä jos Sipilän hallitus antaa valtuudet verkkoviestinnän massavalvonnalle? Moni asiantuntija epäilee, että Suomesta ei löydy tarvittavaa asiantuntemusta ja osaamista.
Terroristit voivat turvata nykyisillä salaustekniikoilla viestinsä niin vahvasti, että niitä on vaikea murtaa. Viranomaiset vakuuttavatkin, että pääkohteena on verkostojen etsintä eikä yksittäisten viestin sisältö.
Massavalvonta on tehotonta ja kallista. Brysselin iskujen yhteydessä kävi ilmi, ettei tiedustelukaan pelasta. Laajojenkaan tiedusteluvaltuuksien puitteissa ei ole Ranskassa ja USA:ssa pystytty ehkäisemään terrori-iskuja. Urkinta ei auta, jos tiedon kanssa tumpeloidaan. Sitä voi käyttää myös väärin ja tarkoitushakuisesti, ellei valvonta toimi.
Tiedustelun pitäisikin aina olla luvanvaraista, yksilöityä ja kohdistua rikosepäilyyn. Työryhmä selvitti Ruotsin, Alankomaiden, Norjan, Tanskan ja Saksan tiedustelun sääntelyä. Tyypillistä on, että tiedusteluun tarvitaan lupa, ja valvonta on tarkkaan säänneltyä. Myös Isossa-Britanniassa tiedustelu on luvan takana. Ulkomaan tiedustelu on myös poliittisesti sensitiivistä.
On pelättävissä, että Sipilän hallitus priorisoi tiedustelun laajentamista yksityisyyden kustannuksella. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) kannattavat tiedustelulainsäädännön valmistelua. Myös liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) näyttää vihreää valoa.
Kaikille hallituspuolueille maanpuolustus on kaikki kaikessa. Hallituksesta tuskin kuullaan yhtään soraääntä, jos valtionjohdon, puolustusvoimien, poliisin valtuuksia lisätään kansalaisten yksityisyyden kustannuksella.
Perustuslakivaliokunta joutuukin paljon vartijaksi Annika Lapintien (vas.) johdolla. Sille jää kansalaisten oikeusturvan, perus- ja ihmisoikeusmääräysten sekä tiedustelun pelisääntöjen avoimuuden ja valvonnan takaaminen. Sipilän hallituksella on taipumus temmeltää kuin sika vatukossa perustuslaillisissa kysymyksissä.