Osinkosijoittajat viettävät kissanpäiviä. Yhteisöveronalennuksen toivottiin tuovan maahan laajalti investointeja ja investointien tuovan kipeästi kaivattua työtä. Samoilla toiveilla perusteltiin yritysten Kela-maksun poistoa.
Molempien edellä mainittujen toimien läpiviemiseksi esitetyt perustelut jäivät kuitenkin toteutumatta. Työttömyys jatkaa alati kasvuaan ja investoinnit ovat valuneet yritysten jakamiin osinkoihin omistajilleen. Tänä vuonna osinkopotti kipuaa käsittämättömälle 11 miljardin euron tasolle.
Yhteiskuntasopimuksen ympärillä käytävää keskustelua yritysten kilpailukyky- ja kannattavuusongelmista on monen vaikea ymmärtää. Kuinka voi samaan aikaan olla ylitsepääsemättömiä kannattavuusongelmia ja hyvän tuloksen aikaansaamaa avokätistä osinkojen jakoa? Tämä yhtälö ei aukene helpolla tavalliselle tallaajalle.
Saman teatteriesityksen kolmatta näytöstä seurataan parasta aikaa yhteiskuntasopimuksen muodossa. Palkansaajien kukkarosta ollaan siirtämässä miljarditolkulla riihikuivaa rahaa vuorineuvosten pohjattomaan lompakkoon. Käytännössä kansalaisia patistetaan sijoittamaan pennosensa kolmannen kerran peräkkäin samanlaiseen hankkeeseen, joista kahdella edellisellä kerralla odotetut tuotot ovat jääneet realisoitumatta.
Jonkinlainen sopimus monien vääntöjen päätteeksi runnotaan tälläkin kertaa maaliin. Tässä vaiheessa varmaa on se, että karvaimman kalkin maksumiehen roolissa nielee julkinen sektori ja siellä työskentelevät pienipalkkaiset naiset.
Sopimuksen sisään kirjatut lomarahojen leikkaukset kohdistuvat pelkästään julkisen alan työntekijöihin. Sopimisen edellytyksenä peräänkuulutetut tuloverojen alennuksetkin osuvat samaan maaliin. Verotulojen kaventuminen lupaa vaikeuksia aloille, joiden toimintaa verovaroin rahoitetaan.
Ja ikään kuin pisteenä iin päälle on edellä mainituille tahoille käärmekeittoa mahdollisesti tarjolla vielä lisää kehysriihen ja sote-ratkaisun muodossa. Siksi palkansaajapuolen epäröinti leikkiin mukaan lähtemiseen on vähintäänkin ymmärrettävää.
Kuinkahan moni sijoittaja olisi valmis laittamaan rahansa likoon kohteeseen, josta muutamalla edelliskerralla olisi odotettujen tuottojen sijaan jäänyt ainoastaan musta pekka kouraan?
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja järjestötoimitsija