Robotit ovat muuttaneet työntekoa Sinebrychoffilla valtavasti sinä noin 20 vuoden aikana, jolloin olutta on tehty Keravalle rakennetussa panimossa. Esimerkiksi trukkikuskeja oli aiemmin kymmeniä kussakin työvuorossa siirtämässä olutkoreja paikasta toiseen. Nyt robottitrukit hoitavat hommat. Trukkikuskeja on enää muutama pihatöissä.
Kymmenisen vuotta sitten tehtaalla oli noin 250 logistiikkatyöntekijää. Nyt heitä on puolet tuosta määrästä.
– Ja kun tehtaalle tuli automaattinen keräysjärjestelmä, se ”vapautti” 33 työntekijää tehtävästä, kertoo tehtaan pääluottamusmies Jukka Nissinen. Nissisen pääluottoaikana, viimeisen 10 vuoden aikana työntekijämäärä on puolittunut logistiikassa.
– Automaatio on vienyt noin 200 työpaikkaa, mutta tuotetut litrat ovat pysyneet suht samana, hän arvioi.
Nissinen sanoo, että automaatio on ”ihan fine”.
– Esimerkiksi trukkikuskien työ kävi olkapäille. Niitä leikeltiin paljon. Raskasta oli myös olutkorien kerääminen ja kasaaminen korkeiksi torneiksi.
Erimielisyyksiä automaatio aiheuttaa, kun mietitään, miten vapautuvaa työvoimaresurssia hoidetaan. Työntekijäpuolen mukaan luonnollinen poistuma olisi se, jolla automaation turhaksi tekemä työvoima poistettaisiin.
Toinen asia, johon työntekijät pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan, on uuden automaation tuomat työturvallisuuskysymykset. Uuden koneen turvallisuus varmistetaan työntekijöiden ja työnantajan tiiviissä yhteistyössä..
Tasapainottelua palkkavaikutuksissa
Automaatio ja robotit eivät vain vie työtä. Robotteja pitää valvoa ja häiriöt pitää osata korjata. Uudet koneet lisäävät osaamisen vaatimustasoa. Toisaalta työt kevenevät. Työn muuttuminen sekä keveämmäksi että vaativammaksi aiheuttaa Nissisen mukaan tietynlaista tasapainottelua palkkaneuvotteluihin.
– Tavoitteena on se, että työt säilyvät ja että työstä saadulla palkalla pystyy elämään säällisesti, Nissinen sanoo..
Carlsberg-konserniin kuuluva Sinebrychoffin tuotantolaitos on Nissisen mukaan kulkenut kaiken aikaa teknologian terävimmässä kärjessä. Robotiikalla on haettu nopeutta ja keveyttä raskaimpiin työvaiheisiin.
Tuotantojohtaja Bo Ranta kertoo, että panimoon on tehty investointeja lähes yhtä suurella summalla kuin mitä oli Keravalla 1992 käynnistyneen tehtaan rakennusinvestointi eli noin 160 miljoonalla. Panimoon on rakennettu erilaisia pullotuslinjoja muun muassa tölkeille ja muovipulloille. Ja varastokäsite mullistui Rannan mukaan kokonaan, kun investoitiin keräilyautomaattiin ja korkeavarastoon.
Pullotusta pois Virosta
Eniten toimintatapoja Keravan tuotantoyksikössä on muuttanut viime vuonna käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä.
– Nyt työ on paljolti valvontaa eli tietokoneella toimimista ja automatisoidun toimintaympäristön ymmärtämistä, mikä on tuonut myös koulutustarpeita henkilöstölle, Ranta sanoo.
Viimeisin investointi on kierrätyslasilinja, joka otettiin juuri käyttöön. Sen myötä tehdas siirtää Virosta Suomeen Karhu-oluen profiililasipullon pullotuksen. Siihen jouduttiin, koska Keravalla ei ollut kyseistä erityislinjaa. Itse olut on tehty Suomessa. Yritys on juuri käynnistänyt oluen viennin Kiinaan.
Osa tehtaan työntekijöistä on ollut lomautettuna viime syksystä lähtien aina joka neljännen työviikon. Tuoko pullotuslinja nyt töitä pakkolomalaisille, viestintä- ja lakiasiainjohtaja Marja-Liisa Weckström?
– Ei välittömästi, mutta pitkällä jänteellä toivomme, että saamme uudella linjalla enemmän litroja ja sitä kautta mahdollisuuden työllistää.
Tehtaan työsuojeluvaltuutettu Pekka Helin on tyytyväinen siihen, että automaatio, kuten esimerkiksi keräilykone, on vähentänyt pienempiä työtapaturmia selvästi. Tuki- ja liikuntaelinkulumia on enää hyvin vähän.
– Varjopuolena on se, että nyt vakavamman tapaturman uhka leijuu ilmassa, Helin sanoo.
Vakavampien työtapaturmien todennäköisyys kasvaa, jos laitteen turvasuojaus pettää tai kun häiriötilanteessa toimitaan väärin, ohjeiden vastaisesti.
– Nämä uhkat tiedostamme ja asiaan on panostettu paljon, Helin vakuuttaa.
Uudet laitteet aiheuttavat Nissisen mukaan muutenkin paineita, varsinkin varttuneemmille työntekijöille, jotka ovat tottuneet hyvin fyysiseen työhön.
– Kaikille meille uuden oppiminen ei käy ihan tuosta vaan. Toisaalta vanhimpia työntekijöitä ei laiteta ihan uusimman tekniikan kimppuun, hän kertoo.
Asenne muuttunut
Helin muistelee, että muutama vuosi sitten työturvallisuusasioiden edistäminen oli tehtaalla vielä takkuista.
– Kun tulin työsuojeluvaltuutetun tehtävään, työnantaja sanoi usein, että näytä lakipykälä, joka velvoittaa.
Nyt työnantajan asenne on Helinin mukaan selvästi muuttunut.
– Työturvallisuusasioiden kehittelyä tehdään nyt jatkuvasti ja hyvässä yhteistyössä, hän kiittelee.
Työsuojelutoiminnan merkityksestä kertoo vaikkapa kääntöpöytiin saadut muutokset.
– Uudella kääntötekniikalla ihminen ei voi enää litistyä sinne. Nyt kun kääntöpöytä kääntyy suojan sisällä, sinne ei pysty laittamaan jalkaansa eikä edes sormeaan, Helin kuvailee.
Kuudes palkkaluokka paukkuu
Robotit lisäävät työn vaativuutta, näkyykö se palkassa?
– Onhan meillä haaveita siitä, että esimerkiksi ammattiryhmittelyyn saataisiin uusia nimikkeitä. Mutta kun tessiä tehdään, nimikkeet jäävät sopimatta. Sitä varten perustetaan työryhmä, johon ne sitten hautautuvat, Nissinen vastaa.
Kasvaneen vaatimustason siirtäminen tilinauhoihin ei pääluottamusmiehen mukaan ole helppoa.
– Ja jos sitten se satumainen onni sattuisi kohdalle, että työntekijä pääsisi sinne kuudenteen palkkaluokkaan, niin tuntipalkka olisi 11, 87 euroa, jolla palkalla ei säällistä elämää eteläisessä Suomessa eletä.
Käytännössä palkoissa mennään Nissisen mukaan hiukan työehtosopimuksen yli, sillä työntekijät ovat onnistuneet paikallisissa neuvotteluissa sopimaan pienistä liukumista.
Kasvua odotellessa
Weckström arvelee, että vienti tuo kasvumahdollisuuksia. Odotukset ovat hänen mukaansa viennissä, koska kotimaan markkinat eivät tällä hetkellä kasva. Myös konserniyhteistyön toivotaan tuovan lisää työtä Keravalle. Esimerkiksi kuluvan kevään aikana Sinebrychoff valmistaa juomia myös Tanskan tarpeisiin.
Weckströmilta lähtee terveiset myös verottajalle: ero Suomen ja Viron alkoholiverotuksessa on nyt suuri, mikä vie työpaikkoja Suomesta. Veroeroja tulisi asteittain kaventaa.
Digistrategia tarvitaan
Digitalisaatio muuttaa lähitulevaisuudessa erityisesti toimihenkilökenttään kuuluvien töitä. Työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki STTK:sta suositteleekin työpaikoille digistrategista ajattelua tulevan kehityksen ja työnkuvien ennakoimiseksi. Asiasta enemmän painetussa Kansan Uutisissa.