Teatteriohjaaja Kurt Nuotio vertaa tämän päivän suomalaisia työnantajia Ebenezer Scroogeen, näytelmästä tunnettuun saituriin. Nuotio on ohjannut hänestä kertovan näytelmän Kansallisteatteriin.
– Olen saanut palautetta ihmisiltä, jotka ovat ihmetelleet, miten 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu juttu voi kolahtaa Suomen nykytilanteeseen, Nuotio kertoo.
Charles Dickensin vuonna 1843 julkaistun tarinan saituri Ebenezer Scrooge ajatteli vain rahaa.
– Tilanne oli periaatteessa ihan sama kuin meillä tällä hetkellä, Nuotio naurahtaa.
Ainakin siinä mielessä tarina muistuttaa suomalaisia työmarkkinoita, että saituri Scroogellakin oli ylityöllistetty työntekijä Bob Cratchit, joka painoi töitä alipalkattuna.
– Silloin työttömyys oli vielä pahempaa kuin nykyisin eikä ihmisillä ollut tietoa, mistä uutta työtä voisi löytää, Nuotio kertoo.
Cratchit pysyi työpaikallaan, koska siitä sai edes jonkinlaista varmaa tuloa. Konttoristin työ oli lähellä tuolloista keskiluokkaista työtä.
Kakusta kiinni, vaikka väkisin
Saiturin joulun ensimmäinen painos myytiin loppuun hetkessä.
– Ihmisiä taisi ihastuttaa Scroogen hirvittävä itsekkyys ja loputon ahneus. Onneksi näytelmässä kerrotaan myös, mitä ahneudesta voi seurata. Ikävä tarina on itse asiassa hirveän positiivinen, Nuotio sanoo.
Ohjaajan mukaan meillä Suomessakin on niitä, joilla menee hyvin ja jotka itsekkäästi kasvattavat omaa osaansa kakusta.
– Sitten ovat nämä tyypit, jotka kuittaavat aivan älyttömiä eläkkeitä, joita tällainen normaali palkansaaja ei voi tienata koko elämänsä aikana. Ei, vaikka saisi elää useamman elämän.
Samaan aikaan on niitä, joilla menee koko ajan huonommin. Heitä on vain enemmän ja enemmän.
– Näille muille jätetään syötäväksi pelkkiä kuoria, Nuotio huokaa.
Ahneelta katosivat kaveritkin
Kurt Nuotion mukaan pienipalkkainen suomalainen työläinen ja hänen lapsensakin voivat viettää tänä vuonna hyvän joulun, jos haluavat. Nuotio tarjoaa omia patenttejaan ajalta, jolloin hän on ollut taloudellisesti tiukalla.
– Hienointa joulussa on, että silloin työt pysähtyvät. Jouluna kannattaa käyttää mahdollisuutta olla kavereiden tai perheen kanssa, Nuotio opastaa.
– Köyhä voi nauttia jouluna siitä, ettei tarvitse tehdä mitään. Voi vain istua ja halata toista. Se ei maksa mitään.
Ihmisten läheisyyttä saituri Scrooge ei rahalla saanut.
– Kun hän lopulta sai herätyksen ja halusi tavata ihmisiä, hänellä ei ollutkaan kavereita. Ahneus oli ajanut hänet hirvittävään yksinäisyyteen.
Saituri Scrooge ei uskonut ensimmäiseen eikä vielä toiseenkaan joulun henkeen, jotka ilmestyivät hänelle. Vasta viimeinen sai hänet heräämään.
Nuotio toivoo, että tänä syksynä joulun henkiä alkaisi ilmestyä suomalaisille työnantajille.
– Olisi hienoa, jos olisi kikkoja lähettää joulun henkiä näiden suomalaisten saiturien makuuhuoneisiin. Toivottavasti edes se viimeinen henki herättäisi heidät ottamaan pikkuisen iisimmin ja lopettamaan ikenet verellä painamisen. Edes jouluna.