Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa on laskettu, että pakkolakien seurauksena pienipalkkaiset työntekijät, joilla on täydet lomapäivät ja vuodessa kaksi kertaa viiden päivän sairausloma, menettää 7,9 prosenttia ansioistaan. Osa menettää 2 – 2,5 prosenttia ansioistaan.
– Ei tällaista näin isoa elintason leikkausta näin suurelle ryhmälle ole nähty toisen maailmansodan jälkeen. Reaaliansiot ovat toki laskeneet esimerkiksi 90-luvun alussa, mutta näin isoa elintason laskua ei ole tapahtunut, sanoo STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
Juustohöylä leikkaa syvältä
Ei tällaista näin isoa elintason leikkausta näin suurelle ryhmälle ole nähty toisen maailmansodan jälkeen.
Sund arvioi, että hallituksen juustohöylä leikkaa syvältä yli 300 000 työntekijältä, mikäli pakkolait toteutuvat. Valtaosa menettäjistä on naisia. Julkisella sektorilla on noin puoli miljoonaa työntekijää.
– Tällaisen uhan edessä on pakko kysyä, että missä on työmarkkinajärjestelmän osaaminen ja neuvottelutaito. Nyt työmarkkinajärjestelmä on tosi heikko, Sund sanoo.
Sund harmittelee, että etenkin jo heikoimmassa asemassa olevien neuvotteluvoima on heikko. Hän pitää todennäköisenä, että palkkakuilu repeää entisestään johtuen hallituksen epäsuhtaisesta lakipaketista.
Hallitus kerää kiviä reppuunsa
Hän arvioi varovaisesti, että neuvottelut eivät vielä välttämättä olleet tässä. Yhteiskuntasopimusten kaaduttua kahdesti aikaisemmin hän arvioi jatkoa olevan tulossa. Nyt sopimus kaatui kolmannen kerran ja vastassa ovat hallituksen pakkolait.
– Potilas korisee vielä, vaikka onkin letkuissa.
Pakkolakipäätökset kopsahtavat valmiiksi eduskunnassa ensi vuonna juhannuksen alla. Sund ihmetteleekin, että miten perussuomalaiset kestävät pakkolakien läpiviennin.
– Hallitus kerää reppuunsa kiviä, joita se ei jaksa kantaa.
”Saatanan tunarit”
Sund siteeraa Kekkosen tunnettua tokaisua vuoden 1975 hätätilahallituksen runttaamisen yhteydessä:”Saatanan tunarit”. Tunareihin hän laskee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, hallituksen ja osansa saavat myös palkansaajajärjestöt.
– Sopimuksen kaataminen oli aivan tarpeetonta. Reitti oli selvä, jolla työntekijöille olisi saatu lievempää kuritusta.
Hän kysyykin, että mihin on kadonnut joustava, luova ja ratkaisukykyinen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä?
– Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei lupaa hyvää palkansaajille. Ennenkuulumatonta, että joku asia hylätään ennen kuin tiedetään sen sisältö.