Yhteiskuntasopimusneuvottelut kaatuivat keskiviikkoaamuna näillä näkymin lopullisesti. SAK ja STTK olisivat halunneet jatkaa neuvotteluja, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto, kuntatyönantaja ja Akava kariuttivat neuvottelut.
Edessä ovat hallituksen pakkolait.
Syyllisten etsintä tilanteeseen alkoi heti. SAK syyttää Elinkeinoelämän keskusliittoa tahdon puutteesta, EK taas SAK:ta, joka ei saanut auto- ja kuljetusalan AKT:tä mukaan. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan sopimus kaatui ”erilaisiin ehdottomuuksiin”.
Keskeiseksi kiistaksi nousi AKT, joka ilmoitti viime viikolla käyvänsä omat neuvottelut ensi vuonna. AKT perusteli vetäytymistään keskusjärjestöjen välisistä neuvotteluista EK:n ilmoituksella, ettei se enää tee keskitettyjä sopimuksia.
– Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut se, että olemme kyenneet sopimaan vaikeistakin asioista. Työmarkkinajärjestelmä ei tässä nyt onnistunut. Tästä epäonnistumisesta kantaa vastuun AKT, syytti EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Häkämiehen mukaan SAK:lla ei ollut EK:n valtakirjaa neuvotella.
”Ehkä 97 prosentin kattavuus”
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly hämmästeli perustelua.
– Keskitetyn sopimuksen kattavuutta ei voi arvioida etukäteen. Kukin liitto punnitsee neuvottelutuloksen jälkeen erikseen, lähteekö se sopimaan työehdoistaan ratkaisun pohjalta.
Lyly sanoi, että AKT:täkin työmarkkinasopimuksen kattavuus olisi enimmillään voinut nousta 97 prosenttiin. Edellisten keskitettyjen ratkaisujen kattavuus on ollut hiukan yli 90 prosenttia.
– Riittävä kattavuus niin työnantajille kuin palkansaajille olisi ollut saatavissa. EK:n ehto AKT:n mukaan tulosta on erikoinen myös siksi, että AKT haluaa itse asiassa samaa kuin työnantajat eli sopimista liittokierroksella.
”Kaikkien joustettava”
STTK:n Palolan mielestä joustoa olisi tarvittu kaikilta toimijoilta.
– Palkansaajien, suomalaisten yritysten ja kaikkien kansalaisten näkökulmasta parasta olisi ollut löytää ratkaisu yhteisessä neuvottelupöydässä. Kun nyt niin ei tapahdu, edessä on hyvin repaleinen ja raskas liittokierros pakkolakien varjossa, Palola sanoo.
STTK pitää mahdollisensa, että yhteiseen neuvottelupöytään voitaisiin tämän yrityksen kaaduttua vielä jossain vaiheessa palata.
– Mutta se edellyttäisi joustoa kaikilta osapuolilta, hän korostaa.
Asenteet kaipaavat päivitystä
Pettynyt Palola ei usko, että työmarkkinoilla ranttaliksi lyömällä Suomi voi voittaa.
– STTK on sovun puolella. Suomi on surkeassa jamassa: tänne ei investoida, vienti ei vedä, työttömyys kasvaa, julkinen velka paisuu, uusia työpaikkoja ei synny ja digitalisaatio kiihdyttää perinteisten töiden häviämistä. Osaava koulutettu kansa tarvitsee hyviä työpaikkoja. Se merkitsee, että monen asian suomalaisilla työmarkkinoilla on tulevaisuudessa muututtava. Vanhentuneet asenteet kaipaavat päivitystä yhtä hyvin työnantajien kuin palkansaajien leireissä.
Palola huomauttaa, että tilannekuva Suomen ahdingosta on päättäjillä yhteinen. Erimielisyys vallitsee keinoista, joilla tilanne korjataan.
– Vaihtoehdotonta talous- ja työmarkkinapolitiikkaa ei koskaan ole. Palkansaajien näkökulmasta olisi parasta olla vaikuttamassa päätöksiin neuvottelupöydissä ja työpaikoilla hyvän paikallisen sopimisen hengessä. Työnantajilta odotamme hyvää johtajuutta ja uudenlaista vastuusta henkilöstöstä. Vastakkainasettelun tiellä ei saavuteta hyvää lopputulosta.