Tämä tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt jo 43 prosenttia verrattuna esiteollisen ajan 278 ppm:ään.
Vuoteen 2013 verrattuna pitoisuus nousi 1,9 ppm. Tämä on vähän vähemmän kuin viime vuosikymmenen keskiarvo, 2,06 ppm:n vuosittainen nousu. Se on kuitenkin selvästi enemmän kuin 1990-luvun keskimääräinen nousu, 1,5 ppm vuodessa.
Näin voi pitää käytännössä varmana, että ensi vuonna ylitetään eräänlaisena haamurajana pidetty 400 ppm. Sinänsä juuri tuo luku ei ole sen tärkeämpi kuin joku muukaan, mutta symbolisesti sillä on suuri merkitys.
Symbolisesti tärkeä 400 ppm:n raja ylittyy ensi vuonna.
Hiilidioksidipitoisuuden kasvua ei voi kokonaan enää pysäyttää, vaikka kaikki päästöt lopetettaisiin heti. Optimistisimpienkin skenaarioiden mukaan pitoisuus nousee 550 ppm:ään vuosisadan lopussa. Jos taas päästöille ei tehdä mitään, voi pitoisuus nousta jopa yli 800 ppm:n.