Sata vuotta toimineen Kellokosken lakkautuspäätös oli kylmää kyytiä sairaalan potilaille, työntekijöille ja kansalaisille. Säästölinja jyräsi hyvän hoitoympäristön säilyttämisen äänin 10–7 HUS:n hallituksessa.
Ainutlaatuisen sairaalan säilyttäminen lähti liikkeelle potilaista, laajeni kyläläisten ja työntekijöiden piiriin. Sairaalaa puolustanut Kellokoski-liikekään ja tuhansien ihmisten allekirjoittama adressikaan ei kääntänyt hallituksen enemmistön päätä.
Kellokosken kylä on ollut ylpeä sairaalastaan. Laajemmin suomalaisille sairaala tuli tutuksi hienon Prinsessa-elokuvan kautta. Kyläläiset ja potilaat ovat eläneet rinta rinnan kylässä. Nyt katoaa 450 työpaikkaa ja 200 hoitopaikkaa.
Laajemmin suomalaisille sairaala tuli tutuksi hienon Prinsessa-elokuvan kautta. Kyläläiset ja potilaat ovat eläneet rinta rinnan kylässä.
Erityislaatuinen hoitomiljöö katoaa
Päätöksen perusteita on kyseenalaistettu monin tavoin. Kellokoskelle on keskitetty HUS:n koko Uudenmaan alueen kuntouttava pitkäaikaisempi psykiatrinen sairaalahoito.
Sairaalassa on oikeuspsykiatriaa, vaikeahoitoisten potilaiden hoitoa sekä muuta kuntouttavaa hoitoa. Hoitojaksot ovat pitkiä, kuten oikeuspsykiatriassa vuosikausia kestäviä, ja silloin korostuu toimintakyvyn edistäminen ja ylläpito. Tähän toiminnallinen kuntoutus tähtää.
Työntekijät ovat surreet, että siirron myötä katoavat toiminnalliseen kuntoutukseen ja työterapiaan hyvin sopivat puitteet. Kellokoskella on muun muassa puutarhatyötä, liikuntahallit, työkeskukset sekä ulkoryhmä, joka toimii yhteistyössä HUS-Kiinteistöjen ja HUS-logistiikan kanssa. Potilailla on ollut kiinnekohta oikeisiin töihin.
Johdon puheet eivät vakuuta
HUSin toimitusjohtaja Aki Lindénin vakuuttelut työpaikkojen säilymisestä eivät rahoita työntekijöitä. Työntekijät pelkäävät työpaikkojensa puolesta ja hoidon laadun puolesta, psykiatrian henkilömäärän vähentyvän ja osaamisen kapeutuvan.
Mielenterveyshoitaja, HUS:in pääluottamusmies Kalevi Kannisto muistuttaa, että Tammiharjun alasajon yhteydessä päädyttiin sanomaan osa työntekijöistä irti. Eikä työntekijöitä siirrellä hallituksen päätöksellä.
Kannisto sanookin henkilöstön päättävät elämäänsä ja asumistaan koskevista asioista pitkäjänteisemmin. Henkilöstö asuu pääsääntöisesti Keski-Uudenmaan kunnissa, esimerkiksi Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Tuusulassa ja Järvenpäässä. Kaikki eivät lähde työn perässä Helsinkiin.
Psykiatria on toimialana kohdannut erityisen kovia muutoksia. Tämä luo epävarmuutta työn jatkuvuudesta. Palvelurakenteen aito muutos edellyttäisi riittävää resurssointia avohoitoon.Tämän ei uskota toteutuvan.
Heikoimmilta säästetään
Kanniston mukaan on äärimmäisen ikävää, että psykiatrinen hoito kantaa raskaimman taakan terveydenhuoltoon heijastuvasta säästöpaineista. HUS:n jo aiemmissa sairaansijojen vähentämisten yhteydessä esimerkiksi Paloniemessä ja Tammiharjussa on todettu, että resurssit eivät siirry kokonaisena avohoitoon.
Henkilöstö sekä Kellokoskella, että myös koko HUS:ssa, on vastustanut sairaalakokonaisuuden alas ajamista. Myöskään Kellokosken tulevaisuutta arvioinut työryhmä ei ollut lopettamisen kannalla.
Kaikki tämä kaikui kuuroille korville.